Paikalliset

Autoja ei häädetä Porvoon keskustasta, mutta liikenne muuttuisi kävely- ja pyöräilypainotteiseksi – tätä kaikkea elävämpi keskusta pitäisi sisällään

PORVOO  |  Kaikki merkit viittaavat siihen, että vuosien puhumisen jälkeen Porvoon keskustassa ryhdytään tekemään keskustan vetovoimaa kasvattavia ja kaikkien kaupunkilaisten viihtyvyyttä lisääviä muutoksia.

Merkittävä osa katuverkosta muuttuu kevyttä liikennettä suosivaksi, mutta autoja ei häädetä. Parkkipaikkojakaan ei ole katoamassa kovin paljon, joten kalliisti toteutettavaa niin sanottua rakenteellista pysäköintiä eli pysäköintilaitoksia ei tässä vaiheessa suunnitella.

Arkkitehtitoimisto Uusi Kaupunki Kollektiiivi ja konsulttiyritys WSP Finland ovat laatineet Porvoon ydinkeskustan kehittämisestä yleisluontoisen suunnitelman, joka sisältää ehdotuksia ydinalueiden kehittämisestä, liikenteestä ja pysäköinnistä, täydennysrakentamisesta ja julkisista ulkotiloista.

– Sellaisinaan ehdotukset tuskin toteutuvat, mutta siinä on elementtejä, joita voidaan lähteä viemään eteenpäin, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz sanoo.

Toteutuslistan kärjessä on Porvoon tori. Ehdotuksen mukaan linja-autoasema siirrettäisiin torin eteläreunaan kaupungintalon puoleisen puustorivin viereen.

Torille tehtäisiin aaltomainen paviljonkityyppinen katosrakenne, joka sitoisi alleen erilaisia toimintoja, kuten kauppahallin Rauhankadun ja Lundinkadun kulmassa. Torimyynti olisi katoksen sisäpuolella. Tori saisi myös hulevesialtaan.

Taksiasema katoaisi torilta. Takseille on tulossa keskustaan muutamia tolppapaikkoja ruutuineen. Myöhäisiltaisin ja öisin bussiasema on tyhjä, ja taksit voisivat käyttää sitä.

– Porvoon linja-autoasema on Suomen neljänneksi vilkkain, joten sen toimivuus on hyvin tärkeää, WSP:n projektipäällikkö Timo Kärkinen korostaa.

Nykyisen linja-autoaseman rahtipalvelut siirtyisivät muualle. Linja-autot eivät enää ajaisi bussiasemalta Mannerheiminkadulle, vaan käyttäisivät Aleksanterinkatua.

Katuverkkoa ja -tilaakin muokkaamalla voidaan luoda viihtyisämpää kaupunkia.

Vanha Porvoo linkitettäisiin ns. uuteen keskustaan nykyistä paremmin rakentamalla hidasteaukio eli laaja korotettu suojatie Mannerheiminkadulle Rihkamatorin kohdalle. Se suosisi jalankulkijoita ja hidastaisi liikennettä Mannerheiminkadulla, mikä siirtäisi liikennettä Aleksanterinkadulle. Rihkamatorilta häädettäisiin autot.

Timo Kärkinen sanoo, että Porvoon keskustan liikennemäärät keskittyvät voimakkaasti Mannerheiminkadulle ja Aleksanterinkadulle. Niiden välisellä poikittaisella katuverkolla liikennettä on vähän. Siksi siellä on mahdollisuus tehdä muutoksia ilman, että liikenne häiriintyy merkittävästi.

Ehdotuksessa vain Rauhankatu sekä pätkä Runeberginkatua ja Piispankatua olisivat nykyisenkaltaisia kokoojakatuja. Kaikki muut ydinkeskustan kadut muuttuisivat hidas- tai pyöräkaduiksi. Näin ei tarvita erillisiä pyöräteitä, vaan pyörällä liikutaan kaduilla. Muutos ei vähennä pysäköintipaikkoja merkittävästi.

Uuteen tieliikennelakiin käsitteenä sisältyvä pyöräkatu on sekaliikenteenä toteutettu korkeatasoinen pyöräliikenteen yhteys. Pyöräliikenteellä on autoihin nähden ensisijainen asema. Autojen nopeudet pidetään rakenteellisilla keinoilla pyöräliikenteelle sopivalla tasolla.

Hidaskadulla pyritään alentamaan ajonopeuksia esimerkiksi rakentein, pintamateriaalein ja istutuksin. Kävelypainotteiset hidaskadut sopivat keskustoissa kävelyalueen laajennukseksi tai kävelykadun vaihtoehdoksi siinä tapauksessa, että autoliikennettä ei voida rajata vain huoltoliikenteeseen.

Yleissuunnitelma ei esitä perinteisiä kävelykatuja keskustaan, mutta ne eivät apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultzin mukaan ole silti poissuljettuja työkalupakista.

Porvoon ydin-ja empirekeskustassa on merkittäviä mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle, mikä tukisi nykyistä keskustahakuista asumistrendiä. Valtaosa keskustan tädennysrakentamiseen sopivista tonteista on yksityisomistuksessa, joten kaupungin roolina on vain olla suunnitelmien mahdollistaja.

– Tutkimme 25:tä korttelia, joihin olisi mahdollisuus toteuttaa jotakin uutta. Määrä on noin puolet keskustan kaikista kortteleista, Uusi Kaupunki kollektiivin arkkitehti Mia-Liina Tommila kertoo.

Tarkastelussa pohdittiin kerroslukuja ja täydennysrakentamisen mitoitusta. Arkkiehtien mielestä Porvoon keskustassa voisi korottaa monia rakennuksia, ja jotkut voisivat olla jopa 6–7-kerroksisia.

Arkkitehdeiltä syntyi malleja myös Citymarket-, Sokos-Lundi- ja ns. Elannon korttelin rakentamiseksi. Esimerkiksi nykyinen Citymarket purettaisiin ja tilalle tulisi uusi asumista ja liiketilaa yhdistävä hybridikorttelikokonaisuus. Korttelin kulmat olisivat osittain auki niin, että syntyisi läpikulkumahdollisuus Vanhasta kaupungista torille.

Arkkitehtien visioissa Porvoon keskustassa olisi kattoterasseja, kasvihuoneita ja viherkattoja sekä viihtyisää aktiviteetteja mahdollistavaa julkista kaupunkitilaa puistoissa, aukioilla ja toreilla.

– Villitkin uudet ideat ja muodot voivat sopia Porvooseen, Mia-Liina Tommila sanoo.

Porvoon kaupungin tavoite on, että yleissuunnitelman pohjalta tehdään päätöksiä toteutuksesta mahdollisimman pian.

– Tori on kaupungille helppo tapaus, ja siellä muutoksia voidaan saada nopeasti. Katujen osalta kuntatekniikalla on ideoita lähteä liikkeelle kokeilujen kautta jo ensi kesänä, vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio kertoo.

Kaupungin harras toive on, että yleissuunnitelma innostaa myös yksityisiä kiinteistönomistajia kehittämään kiinteistöjään. Heille tarjotaan porkkanoita.

– Meillä on valmius nostaa kiinteistönomistajien toivomat asemakaavamuutokset työjonossa kärkeen. Käynnistämme neuvottelut myös maankäyttösopimusmaksujen uudistamisesta.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat