Paikalliset

Seurakuntavaalit näkyvät eroakirkosta.fi -sivulla – "Eroaminen kasvoi sadoilla, kun ilmoitukset äänioikeudesta kirkkovaaleissa tulivat"

Mikä saa ihmiset eroamaan kirkosta tai liittymään kirkkoon?

Seurakuntavaalit näkyvät kirkosta eronneiden määrissä.

Juha Perämäki

 

PORVOO | Suomessa järjestetään seurakuntavaalit sunnuntaina. Kuitenkin evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä jatkuvasti vähenee. Kirkosta eroaminen on kiihtynyt etenkin sen jälkeen, kun uusi uskonnonvapauslaki vuonna 2003 salli kirkosta eroamisen Internetissä. Tällöin Vapaa-ajattelijat perustivat eroakirkosta.fi -palvelun, jonka kautta jo yli 650 000 suomalaista on jättänyt kirkon. Tämä on heikentänyt kirkon taloutta merkittävästi.

Nykyään noin 95 prosenttia kirkosta eroajista käyttää juuri eroakirkosta.fi-palvelua. Aktiivisimpia eroajia ovat nuoret, miehet sekä suurissa kaupungeissa asuvat. Esimerkiksi helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu enää 53,2 prosenttia, kun koko Suomessa prosenttiluku on 70,8. Selviä eroja kirkkoon kuulumisessa silti löytyy jo Uudenmaan eri paikkakuntien väliltä. Esimerkiksi Loviisassa 75,1 prosenttia kuuluu kirkkoon, kun taas Keravalla 62,5 prosenttia

Kirkosta on erottu eniten vuonna 2010 (83 097).

Kirkosta eroamiselle eräs keskeinen syy on se, ettei kirkkoon kuulumista pidetä merkityksellisenä. Muita yleisiä syitä ovat epäusko Jumalaan, yleinen epäuskonnollisuus, kirkollisvero, pettymykset kirkon kannanottoja kohtaan sekä kirkon pitäminen liian konservatiivisena tai liian liberaalina. Kirkosta on erottu eniten vuonna 2010 (83 097), jolloin lokakuista Yle TV2:n Homoiltaa seurasi noin 40 000 ihmisen eropiikki, sekä vuonna 2014 (78 300), jolloin eroamista loppuvuodesta kiihdytti muun muassa keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista. Nämä molemmat vuodet olivat myös seurakuntavaalivuosia. Onko tämä yhteys sattumaa?

Eroakirkosta.fi -työryhmän tiedottajan Jori Mäntysalon mukaan seurakuntavaalit tai mikä tahansa kirkon näkyvyys lisää kirkosta eroamista. Ilmiön takana on se, että monet lapsena kastetut ovat uskonnollisessa mielessä välinpitämättömiä, eivätkä he arjessaan edes muista olevansa kirkon jäseniä, ennen kuin jokin heitä siitä muistuttaa.

– Eroaminen kasvoi sadoilla, kun ilmoitukset äänioikeudesta kirkkovaaleissa tulivat. Sama ilmiö näkyi neljä vuotta sitten edellisten vaalien aikana. Jokainen muistutus kirkon jäsenyydestä johtaa eroamisen lisääntymiseen, Mäntysalo kertoo.

Silti kirkkoon myös jatkuvasti liitytään (lapsikasteen lisäksi), esimerkiksi kirkon vuonna 2008 perustaman liitykirkkoon.fi -palvelun välityksellä. Tarkastelujaksolla 2007–2017 kirkkoon liittyminen kasvoi joka vuosi aina vuoteen 2015 asti, ja huippuvuosia ovat olleet kolme viimeistä: 2015 (17 604), 2016 (16 979) ja 2017 (16 491).

Apu haastavassa elämäntilanteessa sekä elämänkaarisyyt lisäävät kirkkoon liittymistä.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki tuo esiin tutkittuja syitä kirkkoon liittymiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi kirkolta saatu apu haastavassa elämäntilanteessa sekä elämänkaarisyyt, kuten oman lapsen saaminen, kirkkohäiden haluaminen tai oman kuoleman lähestyminen. Myös kirkon tai uskonnon vaihtaminen tuo evankelisluterilaiseen kirkkoon uusia jäseniä.

Salomäki kuitenkin myöntää, että väite seurakuntavaalien ja ylipäänsä kirkon näkyvyyden yhteydestä kirkosta eroamiseen voi pitää paikkansa. Tämä myös asettaa kirkon viestintäosaston hankalaan asemaan, jos mikä tahansa kirkon saama julkisuus on kirkolle itselleen haitallista. Salomäki silti muistuttaa, että kirkosta eroamisessa voi olla kyse muustakin, esimerkiksi laajemmasta protestista uskontoja kohtaan.

Eroamisessa voi olla kyse myös siitä, että vaikkapa katolisesta kirkosta tai mistä tahansa uskonnosta uutisoidaan negatiivisesti. Ihminen eroaa sitten kirkosta tavallaan yleisempänä protestina tällaiselle uskonnollisuudelle, vaikka evankelisluterilaisella kirkolla ei olisi asian kanssa mitään tekemistä.

Kaiken kaikkiaan kirkosta erotaan selkeästi enemmän kuin kirkkoon liitytään, ja kirkkoon myös kastetaan vuosi vuodelta yhä vähemmän lapsia. Näin ollen kirkon jäsenmäärä vähenee vuosittain kymmenillä tuhansilla. Tätä tahtia jo sukupolven päästä kirkkoon kuuluu enää alle puolet suomalaisista.

Kirkkoon kuuluminen

Seurakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.11.

Suomalaisista evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 95 prosenttia vuonna 1970, 85 prosenttia vuonna 2000 ja 71 prosenttia vuonna 2017.

Vuonna 2003 perustetun eroakirkosta.fi -palvelun kautta on kirkosta erottu yli 650 000 kertaa – huippuvuosina seurakuntavaalivuodet 2010 (83 097) ja 2014 (78 300).

Eroamisvauhti kiihtyy aina loppuvuodesta, koska se, onko ihminen kirkon jäsen 31.12., määrittää maksaako hän seuraavana vuonna kirkollisveroa.

Kirkkoon voi liittyä muun muassa liitykirkkoon.fi -palvelun kautta.

Kirkkoon liittymisen huippuvuodet ovat olleet 2015 (17 604), 2016 (16 979) ja 2017 (16 491).

Lisää aiheesta

Yli 35 000 seurakuntalaista ja vaalit edessä – näin aktiivisia tai poissaolevia heitä edustavat ovat olleet28.10.2018 07.30

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat