Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Jussi Hirvelä on videofriikki Luja-yhtiöiden @brandijohtaja, joka kehuu Porvoota aina kuin voi

Jussi Hirvelä on tehnyt videoita pienestä pitäen. Hän kuvaa kotikaupunki Porvoota ja matkailukohteita. Tuorein video on Arinagasta Gran Canarialta.

Ulla Mether

PORVOO  |  Jussi Hirvelä on työskennellyt 13 vuotta Luja-yhtiöiden brändi- ja viestintäjohtajana. Alkuun titteli oli varsin harvinainen, etenkin rakennusalalla. Perheyhtiön toinen omistava sukupolvi päätti ottaa tulevaisuuden haltuun brändijohtamisen avulla.

Se tie on vienyt Hirvelän mukaan hyviin tuloksiin. Työn hedelmiä on, että yhtiö paistattelee kärjessä maine- ja asiakaskokemuskartoituksissa. Lujalle myös halutaan töihin.

Esimerkki brändityöstä on valtavan betonitehtaan rakennustyömaa Järvenpäässä. Tehtaan syntymistä on voinut seurata Youtubessa. #Megatehdas-videosarjan lisäksi tehtaaseen työllistyneistä uusista lujalaisista on tehty videohaastatteluja, joissa he kertovat avoimesti ja käsikirjoittamatta kokemuksistaan.

– Tämä on niin mahtava kaupunki, että ihmettelen, että miksi kaikki eivät asu täällä.

– Olen ollut ihan yllättynytkin, miten positiivisesti he ajattelevat Lujasta, Hirvelä kertoo.

– Meillä on nytkin sata avointa hakemusta tehtaaseen.

Hirvelä on yksi Youtube-videoiden kuvaajista. Hän sanoo, että saa onnekseen tehdä töissä sitä, mitä on harrastanut jo pikkupojasta lähtien.

Monet haastattelut on puolestaan kuvannut tuttu porvoolainen kaveri, muusikko Herra Ylppö.

Hirvelä kertoo leffahullun Ylpön suhtautuvan kuvaamiseen ja leikkaamiseen vielä häntä itseään intohimoisemmin. Tarkka tekijä on opettanut videokuvauksen saloja myös lujalaisille.

Video on yksi hyvä tapa toteuttaa brändi- ja viestintäjohtajan työtä. Työ on yhtiön brändilupauksien viestimistä sidosryhmille ja arvojen juurruttamista, tarinan kertomista omien keskuudessa.

– Työni on innostamista: pyrin siihen, että työntekijät innostuisivat lunastamaan lupauksia, joita annamme asiakkaille.

Hirvelä on harrastanut videokuvaamista pikkupojasta lähtien. Alussa olivat kahdeksanmilliset kaitafilmit.

– Sain 7–8-vuotiaana isältä luvan käyttää hänen kameraansa. Rupesin tekemään kavereiden kanssa seikkailuvideoita. Tehtiin kaikennäköisiä vampyyritarinoita, rosvo- ja poliisijuttuja. Päästiin oikein telkkariinkin. Silloin pyöri tällainen Minikino, jossa esitettiin lasten tekemiä elokuvia. Oltiin telkkarissa haastateltavana, Hirvelä muistelee.

Harrastus hiipui iän myötä, mutta kun ensimmäiset videokamerat tulivat markkinoille, oli Hirvelä ensimmäisten joukossa hankkimassa laitetta. Youtube nosti harrastuksen jälleen uudelle tasolle.

Porvoossa Jussi Hirvelä on asunut 16 vuotta. Hän tunnustautuu porvoolaisuuspatriootiksi.

– Kaikki vitsailevat töissäkin, kun aina kun on mahdollista, kehun ja markkinoin Porvoota.

Hirvelä kertoo, että yllättävän moni espoolaisista työkavereista ei ole edes käynyt Porvoossa.

– Tämä on niin mahtava kaupunki, että ihmettelen, että miksi kaikki eivät asu täällä.

Porvoo-rakkaus näkyy monissa videoissa, jotka Hirvelä on kuvannut Porvoolainen-matkailukanavalle Youtubeen.

– Kanavalla on noin 2 500 tilaajaa. Se on kiva fiilis, kun tietää, että ihmiset kattelee. Se antaa motivaatiota tehdä parempaa.

Porvoolainen-kanava syntyi aikoinaan tarpeesta saada matkavideot sukulaisille levitykseen.

Hirvelän pariskunnalla on lomamatkoilla selkeä työnjako.

– Vaimo ottaa rennosti ja lepäilee, minä teen iskuja pitkin poikin. Käyn kaikki mahdolliset kylät ja kaupungit, ja teen jokaisesta sitten pienen videon.

Kamerafriikillä on paljon kalustoa.

– Eri tarpeisiin erilaisia. Löytyy action-kameroita, järkkäreitä, drone...Matkoilla puolet laukkutilasta on kameroita.

Pariminuuttisen videon tekemiseen voi kulua tunteja.

– Se on rentouttavaa tekemistä, vastapainoa kaikelle muulle, Hirvelä perustelee.

– On se mukava joskus kylmänä talvi-iltana itsekin kattella, muistella kesää ja hyviä reissuja.

On Hirvelällä toinenkin kanava: "Hutikka, legenda jo kelluessaan."

– Oli sellainen vähän epäonnistunut veneilyharrastus naapurin kanssa. Meillä ei oikein onnistunut mikään, Hirvelä taustoittaa.

– Videoista tuli huumoripainotteisia ja tosi suosittuja kaveripiirissä.

– Nyt myin veneen pois eikä kanava ole enää aktiivinen.

Kun Hirvelä muutti Naantalista Porvooseen, hän kirjoitti Uusimaan Sana on vapaa -palstalle ja ehdotti, että Porvooseen pitäisi saada koko perheen teemapuisto. Hän oli nähnyt, mitä Muumimaailma teki Naantalille.

– Sen näki joka paikassa, miten Muumimaailma toi hyvinvointia Naantaliin. Kun ennen kaikki oli ollut vähän ränsistynyttä ja repsahtanutta, niin 3-4 vuoden päästä kaikki kiilsi niin viimeisen päälle.

Hirvelän ideoima rautatieaseman seudulle sijoitettu Villi Pohjola -tyyppinen teemapuisto ei saanut tulta alleen.

Teemapuisto puuttuu Porvoosta edelleen.

Villi Pohjola -tyyppinen teemapuisto rautatieaseman seudulle.

– Aikuisille täällä on paljon, mutta ei perheille. En osaa sanoa, mikä se juttu voisi olla.

Videoiden lisäksi Hirvelä ilmaisee itseään piipahtamalla avustajana tv-sarjoissa. Onpa hänet nähty teatteriroolissakin, Turun kaupunginteatterissa Naantalin-vuosina.

– Olen myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen räppäri.

Musiikkiala veti puoleensa, mutta Raparperipaperibandin 1980-luvun alussa radiossakin soinut omakustanne jäi ainoaksi levytykseksi.

– Mun taiteilijanimeä mä en viitsi sanoa, koska menee maine.

Rakentamista ja betoniteollisuutta harjoittavan Luja-konsernin brändistä huolehtii mies, joka itse asuu 1800-luvun lopun puutalossa, Porvoonjoen rannassa entisessä ratamestarintalossa.

Vastuullisuusasiat ovat iso osa Hirvelän työtä. Viimeistään ympäristötieteen maisterin opinnot suoritettuaan hän on oppinut, että näissä asioissa tieto lisää tuskaa.

– Sementin kanssahan on se ongelma, että se on maailman eniten päästöjä tuottava teollisuudenala. Vaikka kyllähän betoniin on tuotu sementtiä korvaavia ainesosia rinnalle. Esimerkiksi teollisuuden sivutuotteena syntyvää tuhkaa on jo käytetty.

Hirvelä opiskelee parhaillaan kiinteistöjohtamisen tutkintoa, ja nostaa usein esiin keskustelunsa erään luennoitsijan, Islannin yliopiston ympäristötieteen professorin Jukka Heinosen kanssa.

– Hänhän sanoo, että että ainoa kestävän kehityksen yhdyskunta- tai kaupunkirakenne on joukko savimajoja kehitysmaissa. Vaikka me kuinka yritämme täällä rakentaa tiivistä ja korkeaa, siis sellaista, joka on länsimaisen käsityksen mukaan ympäristöystävällistä, niin kyllä siihen kuitenkin kuluu luonnonvaroja, jo pelkästään rakentamisen vaiheessa uppoaa aivan hirveästi materiaalia ja energiaa.

Kestävän kehityksen mukaisten valintojen tekeminen on usein kuluttajalle loputon suo. Uusia umpikujia löytyy sitä mukaa kuin ratkaisujakin.

Jussi Hirvelä

Syntynyt 1962 Helsingissä.

Asunut myös Kangasalla, Hämeenlinnassa ja Naantalissa.

Luja-yhtiöiden brändi- ja viestintäjohtaja, @brandijohtaja.

Työskennellyt muun muassa markkinointitutkimusyrityksessä ja mainostoimistoissa. Naantalin-vuosina kaupallisti ja tuotteisti Benecol-margariinin ja kehitti Benecol-brändin.

Kauppatieteiden maisteri, ympäristötieteen maisteri, datanomi. Opiskelee kiinteistöjohtamista.

Harrastaa itseilmaisua ja kulttuuria. Soittaa trumpettia.

Lisää aiheesta

Tulevaisuuden rakennuksissa korostuvat tekniikka ja tehoneliöt9.3.2018 18.00
Uusi mobiilisovellus auttaa löytämään nuorille töitä – samalla siistitään koko kaupunki!27.3.2017 07.20

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat