Paikalliset

"Sisäänheittötöiden" kautta kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan – nopean työllistämisen malli tuo yhteen maahanmuuttajat ja työnantajat

Abdullah Najmeddin osaa kokin hommat, mutta numerot suomen kielellä vaativat vielä harjoitusta. Najmeddin haluaa työllistyä omalle alalleen.

Juha Perämäki

PORVOO  |  Porvoon Edupolissa aloitti helmikuun alussa koulutusryhmä, joka on osa mielenkiintoista työllistämiskokeilua.

16-jäsenisessä ryhmässä on mukana eri ikäisiä ja erilaiset taustat omaavia maahanmuuttajia. Tavoitteena on saada heidät kaikki mahdollisimman pian työharjoitteluun ja sitä kautta vakituisiin töihin.

Uudenlainen kotoutumis- ja työllistämisohjelma koto-SIB käynnistettiin sen jälkeen, kun suomeen vuonna 2015 tuli lyhyen ajan sisällä suuri määrä turvapaikanhakijoita. Sittemmin kohderyhmää on laajennettu koskemaan kaikkia maahanmuuttajia, jotka eivät ole vielä Suomen kansalaisia, ja ovat työttömiä työnhakijoita te-toimistossa.

– Uutta tai erikoista on se, että tätä tehdään puhtaasti tulosperusteisesti sijoittajien rahalla. Yhteiskunta maksaa vasta sitten kun on saatu tulos, eli saatu nämä ihmiset töihin, asiakaspäällikkö Sirkku Lepistö kertoo.

Lepistö työskentelee Epiqus Oy.ssä, joka toteuttaa hankkeen yhdessä te-hallinnon ja palveluntuottajien kanssa.

Kotoutumisen SIB-ohjelmaan on sijoitettu yhteensä 14 miljoonaa euroa. Suurin sijoittaja on Euroopan investointirahasto. Mukana on myös kotimaisia sijoittajia.

Lepistön mukaan investointirahasto haluaa laajentaa työllistymismallin koko Eurooppaan.

– Siksi tämä on erittäin tärkeä hanke. Nyt katsotaan suurennuslasilla, onnistutaanko tässä vai ei.

Koulutuspäällikkö Annina Salminen kertoo, että Careeria-oppilaitoksen tytäryhtiö Edupoli Oy lähti mukaan, koska uudenlainen kotoutus- ja koulutusmalli vaikuttaa kiinnostavalta ja lupaavalta.

Ohjelmassa on Suomessa mukana kaikkiaan 1 400 maahanmuuttajaa. Heistä 500 on saanut töitä. Koulutuksen loppuun suorittaneista 50 prosenttia on työllistynyt.

Koulutusmalliin otetaan mukaan maahanmuuttajia, joilla on halu siirtyä työmarkkinoille. Koulutuksessa heille opetetaan työelämätaitoja, työlainsäädäntöä ja suomen kieltä, kerrotaan suomalaisesta työkulttuurista ja autetaan työnhaun käytännön asioiden kanssa.

– Tämä on nopea väylä työelämään, Lepistö kuvaa.

Ohjelmasta hyötyvät Suomessa kenties jo pidempään asuneet, joilla on työhaluja, mutta eivät halua opiskellla ammatillisia tutkintoja – tai se ei ole tarpeen.

– Heillä voi olla jo paljon työkokemusta tai osaamista kotimaasta, joka voidaan ottaa suoraan käyttöön, Lepistö sanoo.

Koto-SIB antaa näille henkilöille suomen kielen tukea ja kontaktin työelämään.

– Todella harva maahanmuuttaja työllistyy puhtaasti hakemuksia lähettämällä, tai pääsee edes haastatteluun, Lepistö sanoo.

Salminen lisää, että osaajien lisäksi ohjelma sopii henkilöille, jotka ovat valmiita tekemään ”sisäänheittotöitä”, esimerkiksi rakennusalan avustavia tehtäviä.

– Kaikkihan aloittavat työuran jostakin, Lepistö lisää.

Opiskelijoita autetaan myös työssäoppimisjaksolla ja sen jälkeen: laajennetaan työsanastoa, neuvotellaan yhdessä työtehtävistä ja niin edelleen.

Porvoon koto-SIB-ryhmällä on tällä hetkellä parikymmentä työnantajaa yhteistyökumppaneina Itä-Uudellamaalla.

– He ovat lupautuneet ottamaan työharjoittelijoita, ja jos löytyy sopiva tyyppi, heillä on myös tarjota avoinna oleva työpaikka, Salminen sanoo.

– Jos joku työnantaja kiinostuu mallista, niin voi ottaa minuun yhteyttä. Otamme mielellämme mukaan uusia yhteistyökumppaneita.

Porvoossa aloittaneessa ryhmässä on mukana monia ammattiryhmiä: kokki, siivooja, sairaanhoitaja, rakennusinsinööri...Maanantaina aamupäivällä Edupolin luokkahuoneessa päntätään suomenkielisiä numeroita.

Syyriasta kolme vuotta sitten Suomeen tullut 50-vuotias Abdullah Najmeddin kertoo olevansa kokki, ja haluavansa työskennellä kokkina myös Suomessa.

Maram Haroun Karif Alnoor on jo kouluttautunut Suomessa siivoojaksi. Hän tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten Syyriasta.

– Lapseni sanovat, että äiti, miksi opit niin hitaasti. He osaavat kaikki hyvin suomea, 47-vuotias Karif Alnoor kertoo.

Myös Sudanista kotoisin oleva 44-vuotias Raja Kori Suliman haluaa oppia suomea, jotta pääsisi töihin: esimerkiksi vanhainkotiin tai ravintolaan.

Moldovalainen Nelea Chitaica ja brasilialainen Christiano Camara päivittelevät, miten puhe- ja kirjakieli eroavat toisistaan.

– Koulussa ymmärrän hyvin, mutta kun ihmiset puhuvat minulle, ajattelen että mitä ihmettä, en ymmärräkään mitään, Chitaica sanoo.

Chitaican mies on töissä rakennusalalla, ja ymmärtää kieltä paremmin, koska on oppinut sitä työkavereiltaan. Pankki- ja finanssialan tutkinnon kotimaassa suorittanut Chitaica  haluaa oman alansa töihin, esimerkiksi kassamyyjäksi tai mieluiten pankkiin.

– Mutta tiedän, että se on vaikeaa, koska kielitaito pitäisi olla todella hyvä. Haluan kuitenkin olla aktiivinen, ja saada mahdollisimman pian töitä. Vaikka ensin hyllyttäjäksi, ja siitä sitten eteenpäin.

Camara sanoo samaa. Hän on 30-vuotias rakennusinsinööri, ja muutti Suomeen kun hänen vaimonsa sai täältä töitä.

– Olen menossa työharjoitteluun kattofirmaan. En koulutustani vastaavaan työhön, mutta toivon, että voin ajan myötä edetä muihin tehtäviin yrityksen sisällä.

Jihan Hegreched on 29-vuotias kurdi ja ollut Suomessa kaksi vuotta. Kotimaassaan sairaanhoitajana työskennellyt Hegreched on ollut työharjoittelussa muun muassa vanhainkodissa. Hän on mukana SIB-ryhmässä, mutta oikeastaan hän haluaisi opiskelemaan. Tiedossa on jo paikka lähihoitajaopintoihin oppisopimuskoulutukseen. Sen jälkeen hän haluaisi jatkaa vielä sairaanhoitajaksi. Hän uskoo, että saisi paremmin oman alan töitä, kun koulutus olisi hankittu Suomessa.

Koto-SIB

SIB on lyhennys sanoista Social Impact Bond, suomeksi tulosperusteinen rahoitussopimus. Se on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto.

Vaikuttavuusinvestoinneissa tavoitellaan taloudellista tuotta ja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Varat toimintaan kerätään sijoittajilta, jotka kantavat hankkeen taloudellisen riskin. Valtio maksaa tuloksista eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä.

Kotouttamisen SIB on maahanmuuttajien nopean työllistymisen ohjelma. Suomessa on parhaillaan käynnistymässä lapsi-SIB lasten ja perheiden palveluihin ja työllisyys-SIB pitkäaikaistyöttömille.

Kotouttamisen SIB -hankkeen tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Ajatuksena on, että maahanmuuttajien nopea työllistyminen auttaa heitä kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan, helpottaa suomalaisten työnantajien työvoimapulaa ja säästää julkisia varoja lisäämällä verotuloja.

Koto-SIB-hankkeen tilaaja on työ- ja elinkeinoministeriö ja sen hallinnoija on vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus Oy. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tuonut SIB-mallia Suomeen osana vaikuttavuusinvestointiohjelmaansa.

Koulutus sopii 17–63-vuotiaalle maahanmuuttajalle, joka on te-toimiston asiakas, ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, valmis aloittamaan työnteon lyhyen koulutusjakson jälkeen, haluaa oppia suomen kieltä työnteon ohessa ja osaa lukea ja kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla.

Lisätietoa: www.kotosib.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Työministeri Lindström: Helpot työllistämiskeinot käytetty – "Ei voida kuvitella, että kaikki mitä nyt on olemassa, säilyy"27.2.2019 05.00
Eläkevakuuttajan huoli: "Olisiko tässä nykyistä suuremmasta työperäisestä maahanmuutosta apua?"9.1.2019 15.14
Maahanmuuttajat halpatyöhön Suomeen? – Hyvin koulutettujen ay-pomo pyytää nyt anteeksi kommenttejaan25.10.2018 14.53
TE-toimistojen väelle tarjotaan lisäsatasia – "Yksi keinoista pitkään työttömänä olleiden työllistymisessä"27.12.2018 10.04
Asiantuntija: Työllistämistoimet kannattaisi keskittää henkilöihin, joiden työllistyminen on realistista19.4.2018 18.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat