Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Enemmistö puolustaa ruotsia – vain kolmannes vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista poistaisi pakollisuuden

Uusmaalaisista kansanedustajaehdokkaista selvä enemmistö puolustaa ruotsin pakollisuutta. Eduskuntapuolueiden joukosta vastustus on vahvinta perussuomalaisissa ja sinisissä.

ITÄ-UUSIMAA | 57 prosenttia eli yli puolet Etelä-Suomen Median vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista säilyttäisi ruotsin kielen opiskelun pakollisena peruskouluissa.

Vaalikoneen väittämä kuuluu sanatarkasti: Ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena.

Eri mieltä ruotsin kielen pakollisuudesta on reilu kolmannes, 36 prosenttia ehdokkaista. Vajaat seitsemän prosenttia vastanneista ei osaa sanoa kantaansa.

RKP:tä tukevat eniten SDP ja vihreät.

Ruotsin kielen pakollisuutta puolustavat luonnollisesti vahvimmin RKP:n ehdokkaat, joista jokainen on vastannut vaalikoneväittämään "täysin samaa mieltä".

Suomenkielisistä valtapuolueista ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäisivät varmimmin SDP ja vihreät. Demariehdokkaista 89 prosenttia ja vihreistä 85 prosenttia on pakollisen ruotsin opiskelun kannalla.

Muissa eduskuntapuolueissa soraäänien määrä lisääntyy jo selvästi. Pakollisen peruskouluruotsin kannattajien prosenttiosuus on Vasemmistoliitossa 68 ja kristillisdemokraateissa 65.

Kokoomuslaisista vajaat 65 prosenttia ja keskustalaisista 62 prosenttia kannattaa pakkoruotsia.

Kaikissa näissä puolueissa on siis merkittävän kokoinen vähemmistö, joka olisi valmis harkitsemaan ruotsin vapaaehtoisuutta.

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden riveissä ruotsin pakollisuus herättää huomattavaa vastustusta. Sinisistä 86 prosenttia ja perussuomalaisista peräti 97 prosenttia on eri mieltä ruotsin kielen opiskelun säilyttämisestä pakollisena.

Pienpuolueista myönteisesti ruotsin kielen pakollisuuteen suhtautuvat Feministipuolue ja Suomen Kommunistinen puolue.

Taito on monille meistä hyödyllinen.

Pakollisuutta vastaan liputtavat selkeästi Reformipuolue, Suomen Kansa Ensin ja Liberaalipuolue.

Uudellamaalla ehdolla oleva SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vaalikoneväittämästä täysin samaa mieltä.

– Se, että kaikilla on mahdollisuus oppia hyvin ruotsia tarkoittaa tasavertaisia mahdollisuuksia pärjätä esimerkiksi työelämässä kaksikielisessä Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomen kansalla on kaksi virallista kieltä, ruotsi ja suomi, Rinne kirjoittaa.

Rinteen kanssa samoilla perustuslain mukaisilla linjoilla on myös demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Neljännen kauden kansanedustaja Mikaela Nylander (r.) perustelee, että ruotsin kielen osaamisesta on yksiselitteisesti hyötyä, varsinkin työmarkkinoilla.

Kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen korostaa hänkin Suomen kaksikielisyyttä, mutta kantaa huolta muistakin kielistä.

– On tärkeä silti huolehtia siitä, että muiden kielten tärkeyttä korostetaan ja, että ensimmäiseen vieraaseen kieleen tutustutaan jo ensimmäisellä luokalla, Mykkänen toteaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ruotsin kielen taito on monille meistä hyödyllinen.

– Ei aivan kaikille, mutta ylipäätään kielten opettelu on koululaisille hyväksi, Kaikkonen arvioi.

Uusmaalaisista ministeritason ehdokkaista vain puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on eri mieltä.

– Pakkoruotsin aika on ohi, hän kirjoittaa.

Jutussa on huomioitu 8.3. klo 15 mennessä vaalikonekysymyksiin vastanneet ehdokkaat, joita oli 301. Vaalikone löytyy osoitteesta uusimaa.fi/vaalikone.

Viiden kunnan kielikokeilu tyssäsi

Toisen kotimaisen kielen kokeilulupa myönnettiin vuosi sitten Jämsän, Pieksämäen, Rovaniemen, Savonlinnan ja Ylöjärven kaupungeille.

Kokeiluun osallistuvat peruskoulut saivat luvan opiskella ruotsin tilalla jotakin toista vierasta kieltä.

Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Luvan saaneet kunnat eivät lopulta aloittaneet kokeilua, koska kiinnostus oli liian vähäistä.

Kokeiluun olisi voinut osallistua yhteensä 452 viime syksynä kuudennen vuosiluokkansa aloittanutta oppilasta. Osallistuminen olisi ollut oppilaalle vapaaehtoista.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Juttua muutettu 21.09: kokeilu ei alkanut, koska kiinnostus oli liian vähäistä.

Lisää aiheesta

Vaalikoneet: Jopa hallituspuolueiden ehdokkaista valtaosa peruisi koulutusleikkaukset – vain yhdeksän täysin eri mieltä11.3.2019 05.00
Puolustusministeri Niinistö yllättää IL-TV:ssä: Ei kiistä paluuta perussuomalaisiin – "Käydään vaalit ensin"9.3.2019 13.26
Näkökulma: Hallituksen ero muuttaa vaaliasetelmia – Keskusta ja kokoomus aloittivat jo loanheiton9.3.2019 06.30
Antti Rinteen hellimä hallituspohja näyttää hataralta – Asiantuntija: Suomi sairastumassa Ruotsin tautiin7.3.2019 15.03

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat