Paikalliset

Kalliolle, kukkulalle... – Kesäretkellä kiipeillään, lähiympäristön korkeimmilta paikoilta on huikeat näkymät

Juha Perämäki

Joskus on hyvä nähdä kotikatua kauemmas. Kaupungista löytyy sen verran korkeuseroja, että mukavalle pikku patikka- tai pyöräretkelle löytyy aina kohde, jossa on maisemat kohdallaan.

Porvoon korkein paikka löytyy tosin hieman kauempaa.

– Sikilästä itään, Mossabackenin alueen eteläosasta, Albertinpelto-nimisen paikan itäpuolelta löytyy nimetön kallio, jonka laki on 79,8 metrin korkeudella merenpinnasta, Porvoon maanmittausinsinööri Aki Tamminen kertoo.

 

Sikilään asti ei keskustasta kuitenkaan tarvitse lähteä, jos korkealle tekee mieli. Viiden kilometrin säteellä keskustasta korkeimmalle kohoaa laskettelurinteenä tunnettu Kokonmäki, jolla on korkeutta melkein 58 metriä.

– Kannattaa hypätä pyörän selkään. Kokonmäen laelta näkee hyvällä kelillä Sköldvikiin asti, kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh vinkkaa.

Oikeasti Kokonmäki ei ole keskusta-alueen luontaisesti korkein mäki, vaan sitä korotettiin useita metrejä laskettelukeskuksen tarpeisiin 1980-luvulla.

– Mäen laella oli muinaishauta, joka tutkittiin ennen korotusta, Rihtniemi-Rauh huomauttaa.

Kokonmäen taaksekin kannattaa kiivetä. Kokonniemen kärjestä, läheltä keltaista paviljonkia, lähtee metsään polku, joka muuttuu pian kiviportaiksi. Ylhäällä kalliolla voi ihailla maisemia 32 metrin korkeudella. Aikanaan sieltä on nähnyt hyvin Sahasaarille, mutta nyt puut peittävät maiseman. Sata vuotta sitten kallio oli myös suosittu ajanviettopaikka. Täällä voi tehdä jännittäviä löytöjä, kuten kallioon kaiverretun kompassimerkin jäänteet.

 

Jos Kokonmäki nykykartoissa katsotaankin korkeimmaksi, on kaupungin henkinen voittaja kuitenkin Haikkoossa sijaitseva Telegrafberget eli Lennätinvuori. Mäen laelle pääsee useaa reittiä, joista yksi lähtee Haikon Kartanon parkkipaikalta.

Aikaisempina aikoina Lennätinvuorelta avautui näkymä neljälle merenselälle, Stensbölenselälle, Haikkoonselälle, Orrenkylänselälle ja Svartbäckinselälle. Sittemmin puut ovat kasvaneet korkeutta.

– Lennätinvuorella ei ole enää avaruuden tuntua, maisema on kasvanut umpeen. Siitä huolimatta se on käymisen arvoinen, hieno paikka, jolla on nähtävyysarvoa. Harmi, että mäen päälle vievä tiestö on mennyt huonoon kuntoon, eikä linkki vanhaan historiaan ole enää niin hyvin havaittavissa, Rihtniemi-Rauh sanoo.

 

Lennätinvuorelle pystytettiin 20 vuotta sitten näköalatasanne opaskyltteineen. Tasanne palvelee kävijöitä yhä. 56 metriä merenpinnan yläpuolella kohoava kallion laki liittyy tiiviisti tietoliikenteen historiaan. Krimin sodan aikana 1854 rakennettiin optinen lennätinlinja Hangon ja Pietarin välille, jonka yhtenä linkkinä Lennätinvuori palveli.

Myöhemmin mäki palveli maanmittausta, kun sen laelle rakennettiin korkea tähysmerkki. Viimeisin puinen kolmiomittaustorni kaatui myrskyssä vuonna 1987 ja sen kiinnityspultit voi löytää edelleen kalliosta.

 

Melko lähellä sijaitsee myös toinen korkea kallio, jonka luonnossa liikkujat ovat ottaneet omakseen. Sekä Rihtniemi-Rauh että Tamminen nostavat Gammelbackan Tornikallion yhdeksi suosikkikukkuloistaan.

– Tornikalliolla on korkeutta vain 41,5 metriä, mutta sieltä on huikea, avoin maisema. Jos Lennätinvuori on hieno, niin Tornikallio on vielä hienompi, Tamminen arvioi.

– Tornikalliolta näkee hyvin saaristomaiseman ja Porvoon sisääntulon. Meritie kaupunkiin aukeaa suoraan alla. Siellä on paljon avaraa avokalliota, minkä vuoksi se on otettu myös sosiaalisesti haltuun, Rihtniemi-Rauh jatkaa.

Tornikalliolle kulkee tie Gammelbackan vanhan kartanon puistometsän läpi. Vielä 1800-luvun lopulla siellä oli komea näkötorni ja kallion etelärinteeltä voi yhä löytää kaksi pronssikautista kiviröykkiötä. Luontoarvojakaan ei voi moittia.

 

Vaikka Porvoo onkin kauttaaltaan melko tasaista, löytyy kukkuloita sieltä sun täältä. Esimerkiksi Suomenkylästä löytyy 47 metriä korkea Jerusaleminmäki.

– Nämä karttaohjelmat ovat vähän vaikeaselkoisia. Saattaa olla, että sen korkein laki lähentelee 50 metriä, Tamminen arvelee.

Myös Kerkkoon suunnalla on korkeita mäkiä.

Tarkkisissa puolestaan kohoaa Toukovuoren asuinalueen vieressä metsikkö, jonka huipulta 40 metrin korkeudesta löytyy hienolla merimaisemalla varustettu kallio.

– Mutta eihän tämä mitään vuoristoseutua ole. Heti kun mennään Askolan tai Sipoon puolelle, alkaa maisema muuttua. Sipoonkorpea kun katsoo, niin sieltä löytyy heti 80-metrisiä mäkiä, Tamminen sanoo.

 

Keskustan länsipuolella sijaitsevista mäistä mainitsemisen arvoinen on tietysti Näsinmäki, jolla korkeutta on noin 30 metriä.

– Näsinkivellä voi ihailla maisemia 31 metrin korkeudessa, Tamminen toteaa.

Näsinmäen kanssa samoissa lakikorkeuksissa kohoaa vastakkaisella rannalla historiallinen Linnamäki, johon on pystytetty mäen historiaa ja muinaista linnoitusta valaisevia opasteita.

Museovirastolta Metsähallituksen haltuun siirtyneen mäen varalle tehdään parhaillaan suunnitelmia, kuinka sen matkailuarvoa parannettaisiin entisestään.

Linnamäellä on arvonsa myös kaupunkimaiseman todentajana.

– Linnamäellä eli Linnavuorella on maalattu Suomen ensimmäinen kaupunkimaisema 1789. Tämä von Numersin maalaus on museon kokoelmissa. Paremmin tunnetaan Albert Edelfeltin 1892 maalaama kaupunkinäkymä juurevine ikihonkineen, Rihtniemi-Rauh muistuttaa.

Tamminen toteaa Linnamäen vaikuttavan paljon kokoaan korkeammalta, sillä se sijaitsee niin lähellä rantaa.

– Kuitenkin se on paljon alempana, kuin vaikkapa Kaivokadun korkein kohta, joka on 45,9 metriä merenpinnasta.

Vajaan puolen kilometrin päässä Kaivokadun laelta, Myllymäellä vesitornin juurella ei tunnu siltä, että seisoisi korkealla mäellä. Matkaa merenpinnalle on kuitenkin peräti 49,5 metriä suoraan alaspäin.

Lähiseudun huippuja

Kokonmäki 57,9 m

Lennätinvuori 56 m

Myllymäki 49,5 m

Jerusaleminmäki 47 m

Joonaanmäki 43,5 m

Tornikallio 41,5 m

Toukovuori 40 m

Linnamäki 30 m

Näsinmäki 30 m

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat