Puheenaihe

Näin suomalaiskuskit eroavat muista eurooppalaisista autoilijoista – ”Seuraukset näkyvät valitettavalla tavalla kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa”

Kännykän käyttäjä ei itse välttämättä edes huomaa aiheuttamiaan vaaratilanteita.

Ville Mäkilä

Vuonna 2018 toteutettu ESRA2-kysely kartoitti yhteensä 32 maassa tienkäyttäjien asenteita ja kokemuksia liikenteessä. Pääosa maista oli eurooppalaisia. Eurooppalaisten vastaajien keskiarvoon verrattuna väsyneenä ajaminen ja kännykän käyttö liikenteessä on yleisempää suomalaisilla tienkäyttäjillä.


Suomalaisista kuljettajista 28,8 prosenttia kertoo ajaneensa edellisen 30 päivän aikana niin väsyneenä, että silmien auki pitäminen on ollut vaikeaa. Eurooppalaisten maiden keskiarvo oli liki kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän, 19,7 prosenttia. Väsymys näkyy etenkin kesän onnettomuuksissa.


– Väsyneenä ajamisen seuraukset näkyvät valitettavalla tavalla myös Suomessa tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Valvomisen ja juhlimisen jälkeen tapahtuva ajaminen tai pitkä yhtäjaksoinen ajorupeama on tyypillistä nukahtamisen seurauksena tapahtuneissa onnettomuuksissa. Toisaalta väsymys ajaessa voi yllättää usein myös esimerkiksi iltapäivällä työpäivän jälkeen töistä palatessa, pohtii Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen kyselyn tuloksia arvioidessaan.


Lähtökohtaisesti kännykän ajonaikainen käyttö on kiellettyä kaikissa kyselyn maissa. Suomalaisista 49,5 prosenttia kertoo ajaneensa ja puhuneensa kännykkään ilman handsfreetä viimeisen 30 päivän aikana, mikä on yli 20 prosenttiyksikköä vastaajien keskiarvoa enemmän. Suomalaisista 35,9 prosenttia on tarkistanut puhelimesta viestejä tai selaillut sosiaalista mediaa ratin takaa. Kävellessään näin on tehnyt lähes 65,2 prosenttia suomalaisista, ja pyörän satulassa 26,5 prosenttia.


– Suomalaiset ovat tunnetusti kännykkäkansaa, mutta liikenteessä laite on riski. Kännykkä vie huomion liikenteestä, kulkee sitten autolla, pyörällä taikka jalan. Kännykän käyttäjä ei itse välttämättä edes huomaa aiheuttamiaan vaaratilanteita, huomio kun riittää vain siihen kännykkään, Valtonen toteaa.


Käytön suhteellisesta yleisyydestä huolimatta, kännykän käyttöä liikenteessä ei saa yleistä hyväksyntää. Vain muutama prosentti ESRA2-kyselyyn vastanneista pitää kännykän ajonaikaista käyttöä hyväksyttävänä. Eurooppalaisten vastaajien keskiarvoon verrattuna suomalaisten suhtautuminen on kuitenkin sallivampaa kuin muissa maissa keskimäärin.
Väsyneenä ajamisen ja kännykän käytön suhteellisesta yleisyydestä huolimatta suomalaiset kokevat liikenteen kyselyn keskiarvoa turvallisemmaksi. Koettu turvallisuus on Suomessa keskiarvoa korkeammalla kulkuvälineestä riippumatta. Turvallisimmiksi koetaan liikkuminen kävellen ja joukkoliikenteessä.


Asteikolla 0-10 suomalaiset antavat joukkoliikenteellä ja kävellen kulkemisen turvallisuudelle arvosanaksi 8,2 kun vastaajamaiden keskiarvo on 7,6 joukkoliikenteelle ja 7,7 jalan kulkemiselle. Heikoimmat arvosanat saavat moottoripyöräilyn ja pyöräilyn koettu turvallisuus, mutta Suomessa nekin ovat muiden maiden keskiarvoa korkeammat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat