Puheenaihe

Karhukanta kasvu taittui – metsästyskiintiö on tänä vuonna viime vuotta pienempi

Metsästäjä sai vakavia vammoja karhun hyökätessä, mutta ei ole hengenvaarassa. Ari Väisänen

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsästyskauden 2019–2020 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 313 karhua. Karhukannan kasvu on taittunut suunnitellusti, ja alkavalla metsästyskaudella tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen.

Viime vuonna vahvistetun tavallista suuremman karhukiintiön (355) tavoitteena oli vakiinnuttaa kasvussa ollut karhukannan taso, purkaa kannan tihentymiä ja ehkäistä pitkään kasvussa olleita porovahinkoja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tämän vuoden toukokuussa tekemän arvion mukaan karhukannan yhtäjaksoinen, vuonna 2012 alkanut kasvu onkin nyt taittunut.

Suomen karhukannan kooksi arvioitiin toukokuussa kevään pentutuotto huomioiden 2 020–2 130 yksilöä. Viime vuonna vastaava luku oli 2 130–2 260, eli kanta on pienentynyt viime vuodesta noin 5 prosentilla. Erillisiä pentueita arvioitiin tänä keväänä olevan 193–222, eli noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Alueelliset muutokset karhukannassa olivat selvimmät Itä-Suomessa. Alueen pohjoisosassa karhukanta pieneni, mutta runsastui alueen eteläosassa.

Nyt vahvistettu 313 karhun kiintiö on 42 karhua pienempi kuin edellisen metsästyskauden kiintiö.

Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä. Tänä vuonna tavoitteena on vakiinnuttaa kanta poronhoitoalueen ulkopuolella nykyiselle tasolle.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat