Paikallisurheilu

Maahockeyn ensimmäinen SM-finaali Porvoolle – Suomen mestaruus ratkeaa tulevana lauantaina Helsingin Velodromilla

Hämeenlinnan sateisella Pullerin kentällä pelattiin naisten maahockeyn ensimmäinen SM-finaali.

Porvoo HC otti ensimmäisen kiinnityksen naisten maahockeyn Suomen mestaruuteen.

Arkisto/Toni Degerlund

Porvoo HC oli kotijoukkueena vienyt pelin Hämeenlinnaan ABC Teamin kotikenttänä toimivan Velodromin sijaan. Siirto kannatti, sillä kotiin tuomisina oli 2-0 voitto ABC Teamista.

Peli oli molemmin puolin tasaista, mutta Porvoon peittopeli toimi, eikä ABC Team päässyt yllättämään. Ensimmäisen neljänneksen lopulla Porvoon Nea Väisänen vei kotijoukkueen 1–0 johtoon.

Kolmannella neljänneksellä nähtiin jännittäviä tilanteita Porvoon maalilla, kun ABC Team onnistui saamaan neljä lyhyttä kulmaa peräjälkeen. Niistä ei kuitenkaan maaleja syntynyt ja Porvoo pääsi huokaisemaan helpotuksesta. Porvoo sen sijaan pääsi yllättämään ABC:n maalivahdin toistamiseen 44. minuutin kohdalla, kun Satu Kilpiä tuikkasi pallon maaliin Reeta Malkamäen hienosta syötöstä.

– Voitto on aina voitto, vaikka parannettavaa jäikin vielä aika lailla, totesi Porvoo HC:n valmentaja Markku Heino pelin jälkeen.

– Kaksi maalia ja nolla omiin on kuitenkin hyvä tulos ja tästä on hyvä jatkaa finaaleita eteenpäin.

Tulevana lauantaina 14.9. pelataan toinen ja ratkaiseva finaali Helsingissä Velodromin stadionilla. Porvoolle riittää silloin tasapeli suomenmestaruuteen.

– Kahden ottelun yhteistulos ratkaisee. Nolla nolla -tilanteesta lähdetään ensi lauantaina. Jalat maassa mennään, yhtään ei parane alkaa leijua, sanoi Heino.

– Maahockeyn naisten suomenmestaruus ratkeaa ensi lauantaina kello 12 Helsingissä Velodromin stadionilla.

– Tervetuloa kannustamaan mestaruus Porvooseen!

Taustat

Maahockey

Yksi maailman vanhimmista ja laajimmalle levinneistä palloilulajeista.

Maahockeyn kaltaista mailapeliä pelattiin jo muinaisessa Egyptissä, mutta nykyisen muotonsa laji on saanut 1800-luvun Englannissa.

Ensimmäiset hockeysäännöt julkaistiin 1852 ja 1886 perustettiin Hockey Association, joka sittemmin laajeni Kansainväliseksi Hockey-liitoksi (Federation Internationale de Hockey, F.I.H.).

Maahockey otettiin ensimmäisen kerran olympialaisten ohjelmaan Lontoossa 1908. Pysyvänä lajina se on ollut Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoista lähtien.

Mitalitilaston kärjessä on Intia, mutta 1980-luvun lopusta lähtien lajia ovat hallinneet eurooppalaiset; Belgia, Saksa, Hollanti, Englanti ja Espanja.

Kovimmat vastustajat viime vuosina eurooppalaisille ovat olleet miehissä Australia, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti. Naisissa eurooppalaisten kovimmat haastajat tulevat Argentiinasta, USA:sta ja Australiasta.

 

Maahockey Suomessa

Kansan keskuuteen maahockey tuli ensimmäisen kerran 1915 Saksassa opiskelleen Erik von Frenckellin mukana.

Lajista innostuivat ensiksi naiset, jotka harjoittelivat peliä muutaman vuoden.

Vuoden 1918 sisällissota ja sitä seuraavat vuodet katkaisivat maahockeyn täysipainoisen harrastamisen. Talvi- ja jatkosodan jälkeen vuonna 1946 maahockeyn harrastaminen virisi uudelleen Hollannin suurlähettilään pojan Wim van der Vlugthin toimesta.

Hollantilaisen seurajoukkueen De Batavierenin vierailu elokuussa 1946 kylvi maahockeyinnostuksen Suomeen. Mailapulaa helpotettiin valmistamalla koe-erä puisia maahockeymailoja Porvoon kanoottitehtaalla. Mailat olivat kuitenkin joustamattomia ja tärähtivät käsiin palloa lyötäessä.

Suomen Maahockeyliitto perustettiin vuonna 1950. Lajin harrastus alkoi toden teolla Suomessa vuoden 1952 olympialaisiin valmistautumisen myötä.

Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 Suomi hävisi Belgialle avausottelun loppuluvuin 0-6 (0-1), joutuen lohdutussarjaan. Loppunumeroista huolimatta Suomi pelasi aikalaisten mukaan "hyvää ja oikeaoppista hockeytä".

Maahockeyn mestaruussarja alkoi pyöriä viiden joukkueen voimalla vuonna 1953. Sarjassa olivat mukana HPK, Nuijamiehet, PK-35, Rauman Lukko ja Torpan Pojat.

Eniten Suomen mestaruuksia on vuosien varrella haalinut helsinkiläinen maahockeyseura Huovit. Joukkue pitää yhä hallussaan perättäisten Suomen mestaruuksien ennätystä olympiapalloilulajeissa 13:sta mestaruuden putkellaan v. 1970-1982. Naisissa helsinkiläisellä ABC-Teamillä on menestystä takanaan eniten.

Vuonna 1970 Suomi osallistui maahockeyn EM-turnaukseen sijoittuen sijalle 16.

Urheilun hakuteoksessa "Urheilumme Kasvot" aikakautensa edustaja Erkki Saarinen esitti, että suomalaisilla olisi tässä ulkomailla suurta arvostusta nauttivassa pelissä kaikki mahdollisuudet päästä kansainvälisestikin huomattaviin saavutuksiin, jos sitä laajemmassa määrin ja taloudellista tukea saaden voitaisiin tosimielessä harjoittaa.

Suomen Hockeyliitto perustettiin vuonna 1982 taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen Maahockeyliiton tilalle.

Seuraavana vuonna 1983 pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten mestaruussarjaa. 2010-luvulle tultaessa Suomen Hockeyliitto alkoi panostaa lajin tunnettavuuden lisäämiseen ja juniorityön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Suomessa on alle tuhat rekisteröityä pelaajaa.

Lajin painopiste on Etelä-Suomessa, jossa on suurin osa joukkueista. Pohjoisin maahockeypaikkakunta on Seinäjoki.

Uusimpia maahockey-paikkakuntina ovat Humppila, Urjala, Vantaa ja Pori, joissa tehdään tällä hetkellä vahvaa juniorityötä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Porvoo HC varmisti viikonloppuna paikan naisten SM-sarjan finaaliin19.8.2019 18.00
Porvoo HC jatkaa sarjakärjessä5.8.2019 20.30
Porvoo HC pelasi Hockey5:n Suomen mestariksi SM-viikolla9.7.2019 13.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat