Paikalliset

Porvoon taloudessa käänne huonompaan – miljoonien ylijäämä vaihtumassa pieneen alijäämään

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula (vas.) ja rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertovat kaupungin menojen kasvaneen tänä vuonna.

Juha Perämäki

Porvoon kaupungin talous heikkenee kuluvana vuonna, ilmenee juuri valmistuneesta talouden seurantaraportista. Raportti perustuu elokuun lopun tietoihin, ja se sisältää myös loppuvuoden talouskehitystä koskevan ennusteen. Kaupunki tiedotti asiasta torstaina aamupäivällä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvan vuoden vuosikate jää noin 13,7 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos painuu 0,6 miljoonaa euroa miinukselle. Kaupunki ei ole siis näillä näkymin saavuttamassa talousarvion mukaista 9 miljoonan euron positiivista tulosta.

– Kaupungin talous on selvästi heikkenemässä, vaikka muihin kuntiin ja kaupunkeihin verrattuna Porvoon tilanne on edelleen vahva, tiivistää kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Tämä selittyy osittain kaupungin väkiluvun vahvalla kasvulla. Verotuloissa on puolestaan tiettyä rytmihäiriötä, joka korjaantunee osin loppuvuoden aikana, jatkaa Ujula.

 

Kaupungin verotilitykset ovat kasvaneet elokuun loppuun mennessä kokonaisuudessaan noin 2,4 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Kunnallisverotulot ovat alentuneet noin 4,6 prosenttia koko maata koskevan verotilityshäiriön johdosta. Yhteisöverotulot ovat sen sijaan kasvaneet yli 60 prosenttia vastaavana ajanjaksona.

– Tulorekisterin käyttöönotto, verokorttiuudistus sekä verotuksen joustava valmistuminen ovat aiheuttaneet koko maan tasolla suuria häiriöitä kuntien verotilityksiin. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, saadaanko puuttuvat kunnallisverot vielä kuluvan vuoden aikana vai vasta vuonna 2020, selventää rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

– Toisaalta Porvoon yhteisöverotulot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät Kilpilahden yrityskeskittymän hyvän tuloksen vuoksi. Yhteisöverotuotto heilahtelee kuitenkin voimakkaasti, eikä sen varaan voi rakentaa pysyviä menolisäyksiä, jatkaa Rainio.

 

Käyttötalouden menoja on elokuun loppuun mennessä kertynyt noin 249 miljoonaa euroa, mikä on noin 12,7 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Kasvu johtuu pääosin henkilöstömenojen kasvusta sekä palvelujen ostoista.

Talousarviomäärärahat ovat ennusteiden mukaan ylittymässä sivistystoimessa 1,65 miljoonalla eurolla ja sosiaali- ja terveystoimessa noin 1,6 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen ylitys johtuu pääosin vanhus- ja vammaispalveluista, sivistystoimen ylitys kustannusten kasvusta varhaiskasvatuspalveluissa ja suomenkielisissä koulutuspalveluissa.

Investoinnit ovat pääosin toteutuneet talousarvion mukaisesti. Poikkeuksena päiväkoti Metsätähti, jonka suunnittelu on viivästynyt, sekä pohjoisen alueen koulu, jonka hankintapäätöksestä on valitettu. Uusia lainoja ei ole vielä nostettu kuluvan vuoden aikana.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat