Paikalliset

Katso lastenkirjaston lukuvinkit syyslomalle - Lukemisella on monia terveys- ja tasa-arvohyötyjä, ja siksi koulut kannustavat siihen monin tavoin

Luokka lukee lukutunneilla Aavehevosen arvoitusta. Se sopii Mila Muonalle, joka pitää etsivätarinoista, kuten Lasse-Maijan etsivätoimistosta. Lukemaan Mila oppi viiden, kuuden vanhana ja kirjoja hän ryhtyi kahlaamaan niin ikään esikoulussa. Mikä lukemisessa on mukavinta? Lukeminen rauhoittaa, Mila vastaa. Milan takana ovat vasemnmalta Emmi Laine, Katrina Liljalehto ja Vilma Chainier.

Outi Paappanen

Pöytä on kukkuroillaan Risto Räppääjää, Neropatin päiväkirjaa ja Koiramäen tarinaa, kun alakoululaiset lainaavat ja palauttavat Keskuskoulun koulukirjastossa kirjoja. Luokanopettaja Marika Puukko piippaa kirjat kiertoon ja antaa siinä sivussa lukusuosituksia. Tuo on hyvä valinta, kokeilepa tätä, onkos tuo vähän rimanalitus sinulle...

Lainata saa niin omalla kuin opettajankin kirjastokortilla.

Toista se oli porvoolaisen kirjailijan Jaana Lehtiön lapsuudessa. Lehtiö kertoo, etteivät ekaluokkalaiset saaneet vielä hänen kouluaikanaan omaa kirjastokorttia.

– Pukeuduin isoveljekseni, menin kirjastoon ja lainasin kirjoja.

– Kai se oli kauhean rikollista, mutta halusin lukea, ja olin valmis tekemään mitä vain, että sain tehdä niin, Lehtiö sanoo.

 

Lehtiö vieraili Keskuskoululla kodin ja koulun päivänä 27. syyskuuta. Tuolloin polkaistiin virallisesti käyntiin lukemisen lukuvuosi. Lukurutiinin vahvistaminen on nostettu monessa koulussa vahvaan rooliin, ja Keskuskoulussa se on nyt koko lukuvuoden kantava teema, jonka pariin ohjataan ja kannustetaan eri luokka-asteille sopivin tavoin.

Idea virisi viime keväänä, kun aktiiviset opettajat Marika Puukko ja Milka Harjunen pyörittelivät ja pohtivat sopivia lähestymistapoja lukemiseen yhdessä rehtorin ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja esittelivät ajatuksensa koulun opettajille.

Nyt kirjojen pariin innostetaan erilaisten teemapäivien ja -kuukausien avulla ja tiiviissä yhteistyössä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa.

Kodin ja koulun päivä oli tänä vuonna menestys, ja paikalla oli paljon vanhempia. Kirjailija Jaana Lehtiö lausui lukuvuoden viralliset avaussanat koko koulun kuullen juhlasalissa, ja kutsui lukutaitoa supervoimaksi.

Määrittely sai koululaisyleisöltä aluksi vastahankaisen vastaanoton, mutta Lehtiö vaimensi mutinat järkkymättömillä perusteluilla.

Lehtiön mukaan supervoimaa kannattaa buustata aina kun voi.

– Lukijana voi kehittyä aina vain paremmaksi ja paremmaksi, ja siitä tulee koko ajan hauskempaa, Lehtiö sanoo.

Ja siihen on aina aikaa, hän lisää.

– Aina voi lukea vähän. Vaikka vitsin.

 

Lukemisen lukuvuoden aikana lapsia innostetaan paitsi lukemaan itse, myös lukemaan toisilleen. Eikä siinä vielä kaikki: myös vanhemmat halutaan mukaan ”lukemisen supervoiman buustaamiseen”. Keskuskoulun vanhempainyhdistys on haastanut huoltajat ja henkilökunnan lokakuun ajaksi Lukuteko-bingoon.

– On tärkeää, että lapsi näkee aikuisten lukevan. Haastammekin teidät lukemaan kirjaa myös itsellenne, yhdistys tsemppaa Wilmassa.

Bingolomakkeella on erilaisia lukemiseen liittyviä tehtäviä: kierrätä kirja, suosittele kirjaa Twitterissä, lue runo, lue lapselle, tee ruokaa keittokirjan mukaan, lue lapsuuden suosikkikirja, lue kahvilassa...

 

Luokanopettaja Marika Puukko muistuttaa, että lapselle voi lukea, vaikka hän osaakin taidon jo itse.

– Usein ajatellaan, että kun lapsi oppii lukemaan, hänelle ei tarvitse enää lukea ääneen. Lapset kuitenkin nauttivat aivan valtavasti siitä että heille luetaan.

Omassa nelosluokassaan Puukko tekee usein niin, että lukee kirjasarjan ensimmäisen osan yhdessä luokan kanssa.

– He koukuttuvat ja haluavat itse lukea jatko-osat.

 

Parhaillaan Keskuskoulussa vietetään lukukuu-teemakuukautta yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Lukukuu-kampanjan avulla lapsia innostetaan lukemaan ja samalla auttamaan katastrofien uhreja. Tuotot ohjataan SPR:n Katastrofirahastoon.

Ideana on, että koululaiset lukevat kuukauden aikana vapaa-ajallaan mahdollisimman monta kirjaa. Jokaisesta luetusta kirjasta he saavat leiman tai kuvan lukupassiin. Oppilaan lähipiiristä hankitut lukukummit maksavat haluamansa summan jokaisesta leimasta.

Lukukuun idea syntyi Paulaharjun koulussa Oulussa vuonna 2010, kun oppilaille heräsi halu auttaa Haitin tuhoisan maanjäristyksen uhreja.

 

Lokakuun jälkeen lukemisen lukuvuosi jatkuu monin eri tavoin.

Alkuopetuksessa ensimmäisellä ja toisella luokalla opettaja lukee säännöllisesti ääneen luokan yhteistä kirjaa. Myös kummioppilaat lukevat ekaluokkalaisille.

Ekaluokkalaiset ovat osallistuneet kirjastoseikkailuun ja saaneet omat kirjastokortit. Eka- ja tokaluokkalaiset käyvät säännöllisesti koulukirjastossa ja vierailevat myös pääkirjastolla.

Oppilailla on pulpetissaan pulpettikirja, jota saa lukea lukuhetkien aikana ja tuntien alussa. Luokkiin toivotaan kirjailijavieraita, ja myös vanhempia, mummeja ja kummeja kutsutaan lukemaan luokkaan.

Lisäksi kootaan luokkia yhdistävä lukutoukka: jokaiseen palloon kirjoitetaan luetun kirjan nimi. Ekaluokkalaiset pitävät Lukujuhlan, kun kaikki osaavat lukea. Tokaluokkalaiset aloittavat lukupiiri-työskentelyn, jossa luetaan ääneen ja äänettä.

 

Kolmos-nelosella oppilaat lukevat lukuparin kanssa ääneen erilaisia tekstejä, kuten kirjan kappaleita, pieniä tarinoita, omia kirjoituksia ja runoja. He osallistuvat pääkirjaston kirjastosuunnistukseen ja kirjavinkkaukseen.

Koko luokka lukee saman kirjan lukupiirissä, ja lukupiirityöskentelyä jatketaan myös pienryhmissä. Lukupiirissä osallistujat ovat eri rooleissa, joita ovat esimerkiksi puheenjohtaja, sanasankari, kuvittaja ja lukija.

Yhdessä luetusta kirjasta katsotaan elokuva.

Lukutornihaasteessa oppilaat kasvattavat paperiliuskoista koottua lukutornia käytävän seinälle. Jokaisesta luetusta kirjasta liimataan liuska pinon päälle.

Neloset lukevat eskareille ääneen.

 

Viides- ja kuudesluokkalaiset pyörittävät lukupiiriä ja kisaavat vuoden mittaan toisiaan vastaan erilaisissa lukemiseen liittyvissä teemoissa – esimerkiksi luetuista kirjojen kansista kootaan ”kirjahylly” käytävälle. Lisäksi kuudesluokkalaiset harjoittelevat kirjojen luokittelua.

Kuudesluokkalaiset osallistuvat kaupunginkirjaston Black out poetry -työpajaan. Myös vitosille on luvassa kirjastokivaa.

 

Myöhemmin syksyllä koulussa järjestetään ”Keskuskoulun Read Hour”, eli koko koulu lukee tunnin samaan aikaan.

Lisäksi koululla on tuttu lukuvaari, joka vierailee edelleen viikoittain eri ryhmien ilona.

– Pyydämme myös kirjastosta kirjavinkkauksia koululle ja toivomme kirjailijavierasta Runebergin päivänä, Marika Puukko listaa.

Vanhempainyhdistys kannustaa lukuvuoden aikana aikuisia lukemaan kaiken ikäisille lapsille ja lahjoittaa kirjoja koulukirjastoon. Kirjalahjoituksia on tullut myös koulun vanhoilta oppilailta, ja niitä otetaan edelleen mielellään vastaan.

Lisätietoa: Lastenkirjainstituutin ylläpitämä Lukemo-portaali esittelee lasten- ja nuortenkirjauutuudet ja kokoaa tietoa lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Sivuilta löydät tietoa myös lapsille ja nuorille suunnatuista lukubingoista sekä aikuisten lukuteko-bingosta. SPR:n Lukukuu-teemakuukaudesta kerrotaan osoitteessa punainenristi.fi/lukukuu.

 

Kirjaston lukusuositukset 1–6-luokille

1.–2.

Lagercrantz: Onnentyttö Dunne

Gough: Kaverin kamalat tavat

Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä

Tamminen /Kerttula: Kun kohtaat avaruusolennon : viisi tärkeää ohjetta

Dougherty: Hajupommi & Ketsuppinaama ja mälsät mäyrät

Jørn Lier Horst: Operaatio Myrskypilvi

3.–4.

Pennypacker: Klementiina

Nicolaysen: Väinö ja rotta viemärissä

Clary: Me Ponnekkaat

Reeve: Oliver ja meriperuukit

Bagge: Katoava muumio

Holopainen: Kauhukännykkä

5.–6.

Gliori: Magiaa mahan täydeltä

Mull: Myyttihovi

Lehtinen: Saimi ja Selma: Salainen ihailija

Hurme: Kiepaus

Gaiman: Hautausmaan poika

Brailler: Maailman viimeiset tyypit

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Miksi lukeminen on supervoima? Kirjailija Jaana Lehtiö listaa 15 perustelua11.10.2019 19.00
Runeberg Junior etsinnässä – Palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle lastenkirjalle27.9.2019 18.05
Jengi siististi sotkussa on Jenni Tuomisen ja Jukka Pylvään värikäs lastenkirja, joka rohkaisee yhteistyöhön ja luoviin ongelmanratkaisuihin4.2.2018 15.30
Nämä lastenkirjat ovat lainatuimpia: Risto Räppääjä, Tatu ja Patu sekä Neropatti 2.2.2018 05.55

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat