Paikalliset

Talot kertovat: Levinin talo tunnettiin syömingeistä, taiteilijavieraista ja lemmikkikarhusta

Viinatehtaaksi suunniteltu talo toimi Levinin perheen kauniina kotina, jossa järjestettiin ikimuistoisia pitoja. Myöhemmin Levin rakennutti taloaan vastapäätä kolmikerroksisen tehdasrakennuksen, johon tuotanto siirrettiin.

Porvoon museon kuva-arkisto

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

 

Jokirannassa sijaitsevan vaaleanpunaisen talon kellarissa toimii tilausravintola nimeltä Levinin kellari. Sen iskulauseena on "Perinteet velvoittavat". Sen osuvampi ei lausahdus voisi olla. Talossa on nimittäin menneinä aikoina osattu herkutella oikein toden teolla. Menneinä aikoina herkut kuitenkin huuhdottiin alas talon omilla tuotteilla.

– Tämä oli viinatehtailija Levinin perheen kaupunkikoti, kertoo ravintolaa pyörittävä Jasmin Lindell-Mäki-Hallila.

 

Arkkitehti C.J.E. Gustavsonin viinatehtaaksi suunnittelema vaaleanpunainen talo valmistui 1843. Varsinainen tehdas sijoitettiin holvikellariin. Kellarin useissa huoneissa oli lukuisia uuneja ja pannuja, joissa juomia valmistettiin. Varastotiloja laitettiin ullakolle ja piharakennuksiin.

Panimomestari Carl Axel Levin muutti rakennukseen vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa vuonna 1855. Liekö kotona syöty aina hyvin, mutta ainakin tuolloin parivuotiaasta Oskarista kasvoi vaaleanpunaisessa huvilassa melkoinen kulinaristi.

Isä Carl keskittyi paloviinaan sekä erilaisiin likööreihin. Oskar kasvoi ja leikki ystäviensä kanssa vaaleanpunaisessa talossa. Yksi hänen hyvistä ystävistään oli pikkuinen Ville Vallgren, josta sittemmin kasvoi tunnettu taidemaalari.

Vallgren muisteli taloa muun muassa ABC-kirjassaan.

– Kaikki kunnon porvoolaiset ovat käyneet Levinin kauniissa ja taiteellisessa kodissa. Minä pääsin sinne jo varhaislapsuudessani leikkimään talon ainoan pojan Oskarin kanssa.

Vallgren kuvaili nuorukaiseksi kasvanutta Oskaria suureksi taiteen ihailijaksi, joka esitteli Vallgrenille kotoaan löytyviä tauluja. Oskarin luona Vallgren näki 1860-luvulla myös elämänsä ensimmäisen marmoripatsaan.

 

Juttu jatkuu kuvan alla.

5669056-n.jpg

Levinin talossa on nykyisin yksityisasuntoja. Kuva: Aada Hotti

Levinien kotona järjestettiin usein suuria kutsuja ja tanssiaisia. Ville Vallgrenkin pääsi niihin osalliseksi, kun Haminan kadettikoulussa opiskeleva Oskar tuli käymään kotonaan.

– Oskar ja hänen sisarensa Viola olivat ottaneet ranskalaiselta tanssinopettajalta tanssitunteja ja he esittivät kauniita tansseja hienossa kodissaan.

Myöhemmin Oskar järjesti pitoja ystävilleen. Ystäväporukkaan kuului muun muassa Albert Edelfelt ja hänen kunniakseen syötiin hyvin, kun tämä tuli Pariisista kotona käymään.

Ville Vallgren kertoo muistelmissaan eloisasti Oskar Levinin järjestämistä kutsuista. Isäntä oli valmistanut savustettua hanhenrintaa, ankeriashyytelöä ja hummerivuokaa. Niiden jälkeen siirryttiin rapuihin, joita Oskar Levin kantoi pöytään tuhat kappaletta. Kun ravut oli huuhdottu alas sherryllä, siirryttiin Levinin kuuluisaan kalakeittoon. Sitä seurasi paistettua kampelaa, sitten kananpoikaa... Jokaiselle ruokalajille oli tietysti valittu juoma pieteetillä talon omista valikoimista.

Vallgren kuvaili ystävänsä ruuanlaittotaitoja vesi kielellä.

– Hänen kalakeittonsa oli suorastaan suurenmoista. Siinä oli ahvenia, kiiskiä, perunaa, forelleja ja ravunpyrstöjä sekä persiljaa.

 

Mutta palataanpa takaisin viinatehtaalle. Aika oli tuotteelle otollinen, joten Carl Axel Levinistä tuli muutamassa vuodessa yksi kaupungin rikkaimmista miehistä. Keisari oli kieltänyt kansalaisilta kotitarvepolton, mikä hiljalleen johti uudenlaiseen alkoholipolitiikkaan.

Levin laajensi viinatehdastaan 1880 siirtämällä sen kadun toiselle puolelle rakennuttamaansa kolmikerroksiseen tehdasrakennukseen. Vuotta myöhemmin hän osti Kiialan kartanon ja laittoi sinnekin uuden polttimon.

Viinatehtaan laajennusten ohella aikaansaava liikemies pyöritti tiilitehdasta ja höyrysahaa ja tuli sivumennen ostaneeksi höyrylaivankin Helsingin ja Porvoon väliseen liikenteeseen. Laivan myötä hän keksi avata komean kylpylaitoksen, mutta se ei kuitenkaan menestynyt.

Isä-Levin kuoli 1893 ja Oskar Levinkin jo 1905. Ville Vallgren sai tietää ystävänsä kohtalosta kirjeitse. Vallgrenin saaman tiedon mukaan tämä oli menehtynyt yhtäkkiä sydänhalvaukseen ollessaan pienellä huvilallaan Pellingin seudulla, jossa hän niin mielellään onki ahvenia.

 

Juttu jatkuu kuvan alla.

5669058-n.jpg

Levinin kellarissa kunnioitetaan perinteitä. Oskar Levinin kerrotaan kolistelevan yhä vieläkin silloin tällöin keittiössä. Kuva: Aada Hotti

Vaaleanpunaisen talon kellariin remontoitiin konsertti- ja galleriatila 1987.

– Oskar Levinillä oli vuosisadan vaihteen paikkeilla lemmikkikarhu, jota pidettiin kellarissa. Tietääkseni sen häkki kaltereineen purettiin vasta tämän remontin yhteydessä, Jasmin Lindell-Mäki-Hallila kertoo.

Kerrotaan, että karhu sai ulkoilla jokirannassa puuhun kytkettynä.

– Pikkupojat kiusasivat sitä niin, että siitä tuli ärhäkkä. Oskar Levin lahjoitti sen sitten eläintarhaan muistaakseni Pariisiin. Siellä on vieläkin kyltti lahjoituksesta, Lindell-Mäki-Hallila jatkaa.

Levinin henki on talossa yhä vahva.

– Ehkä Oskar käy syömässä. Kaikenlaista kolistelua ja valon häiveitä täällä aina välillä on. Oikein miellyttävän oloinen kaveri, ei yhtään pelottava, Lindell-Mäki-Hallila naurahtaa.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen. 

Mikä talo

Jokikatu 2.

Rakennettu 1842 panimo- ja polttimorakennukseksi.

Suunnitellut C.J.E. Gustavson.

Nykyisin asuntoja sekä tilausravintola.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Talot kertovat: WSOY:n tarina alkoi pienestä pakarituvasta9.11.2019 19.15
Talot kertovat: Hautausmaan siunauskappeli oli toivottu, kaunis lahja2.11.2019 18.05
Talot kertovat: Vanha asemarakennus onkin kolmas lajiaan – edellinenkin on vielä jäljellä26.10.2019 20.00
Talot kertovat: Holmin talo tunnettiin sveitsiläisistä kondiittoreistaan19.10.2019 19.35
Talot kertovat: Lelukaupan nurkassa on sepän ahjo12.10.2019 20.05
Talot kertovat: Kirkonmäellä oli suuri kiviveistämö, kivenlohkareet tuotiin mäelle kiertotietä hevosella7.10.2019 11.05
Talot kertovat: Apteekkina muistettu talo olikin sokeritehdas28.9.2019 20.05
Talot kertovat: Porvoolaisia kultalistoja ihailtiin Filippiineillä asti21.9.2019 19.05
Talot kertovat: Pieni kerrostalo on harvinaisuus, joka asutti kauan sitten sotilaita ja palovahteja16.9.2019 11.05
Talot kertovat: Kaupungintaloa suunniteltiin 50 vuotta – sitten se vajosi heti vinoon11.9.2019 19.35
Talot kertovat: Kaupungin kaunein talo?7.9.2019 19.35
Talot kertovat: Teetä rouville ja koulutusta tytöille – nykyisen ravintolan pihapiiri oli toimelias ja vireä31.8.2019 17.33
Talot kertovat: Hevosenkenkiä ja Pikku-Jusseja, Länsirannan moderni tehdas oli ajassa kiinni24.8.2019 20.05
Talot kertovat: Porvoolaislelut niittivät mainetta, nykyisessä Pomo-talossa sijainnut Lelupaja oli iso työllistäjä17.8.2019 19.30
Talot kertovat: Natalia Linsén oli aikaansa edellä7.8.2019 19.20
Talot kertovat: Kaupungin ensimmäiset liukuportaat3.8.2019 10.35
Talot kertovat: Periporvoolaiseen tapaan sähkön saamisestakin kiisteltiin, ensimmäinen sähkölaitos rakennettiin yksityisin varoin20.7.2019 18.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat