Runeberg

18 kirjaa erottui joukosta – Runeberg-valitsijaraati julkaisi ensimmäistä kertaa pitkän listan vuoden parhaista teoksista

Runeberg-palkinnon valitsijaraati teki tänä vuonna historiallisen liikkeen nostaakseen esiin aiempaa useampia suomalaisen kirjallisuuden helmiä. Kuvassa vasemmalta Julia Tidigs, Marissa Mehr ja Sinikka Vuola.

Päivi Tuovinen

Runeberg-palkinnon valitsijaraadille lähetettiin tänä vuonna arvioitavaksi huimat 242 kaunokirjallista teosta.

Kirjasadon läpikäynyt valitsijaraati – kriitikko, kirjallisuudentutkija Marissa Mehr, kirjailija Sinikka Vuola ja FT, kirjallisuudentutkija Julia Tidigs – päätti kirjoittaa kokonaan uuden luvun Runeberg-palkinnon historiaan. Raati on julkaissut 18 kirjan mittaisen pitkän listan (longlist), jolle yltäneiden teosten joukosta se valitsee 5–8 varsinaista Runeberg-palkintoehdokasta.

– Haluamme nostaa runsaasta kaunokirjallisesta tarjonnasta helmiä, joiden joukossa on totunnaisia lukutapoja rohkeasti kyseenalaistavia sekä lajirajoja innovatiivisesti venyttäviä teoksia, raati perustelee historiallista ratkaisuaan.

Longlist on tuttu termi useista kansainvälisistä kirjallisuuspalkinnoista. Pidempi lista nostaa aiempaa useamman kirjan ja kirjailijan julkisuuteen.

Varsinaiset Runeberg-palkintoehdokkaat julkistetaan perinteiseen tapaan Porvoon Runebergin kodissa 12. joulukuuta.

Valitsijaraati ei kommentoi yksittäisiä longlist-valintoja. 5–8 ehdokkaan joukkoon valittavista teoksista saadaan kuulla perustelut joulukuun julkistamistilaisuudessa.

Runeberg-palkinnon voittajan valitsee ehdokkaiden joukosta erillinen palkintoraati. Voittaja palkitaan Porvoossa 5. helmikuuta. Viime helmikuussa valinta osui Heikki Kännön Sömnö-romaaniin.

 

Runeberg-palkinnon 2020 pitkälle listalle yltäneistä teoksista 14 on suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä. Yksi ruotsinkielisistä, Malin Kivelän Hjärtat on tosin luettavissa myös suomeksi nimellä Sydän.

Pitkälle listalle on noussut hyvin erilaisia tyylilajeja edustavia kirjoja kymmeneltä eri kustantajalta. Parhaiten edustetut "kirjailijatallit" ovat Teos ja Siltala.

Mukana on romaanien lisäksi useampia runoteoksia ja yksi novellikokoelmakin. Tälle vuodelle luonteenomaista on ollut tyylilajien sekoittaminen keskenään, joukossa on useita kirjoja, jotka ovat niin sanottuja hybridejä. Pitkälle listalle on myös päässyt esikoiskirjailijoita kuten Laura Laakso ja Antti Rönkä.

 

Longlistin kirjailijoista kukaan ei ole voittanut Runeberg-palkintoa. Palkintoehdokkaina ovat aiemmin olleet Ralf Andtbacka, Laura Lindstedt, Pirkko Saisio, Jaakko Yli-Juonikas ja Malin Kivelä.

Pohjalainen Andtbacka on ollut ehdokkaana kaksi kertaa teoksillaan Magnetmemoarerna (2012) ja Café Sjöjungfrun (2000). Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu romaani Oneiron oli ehdolla 2016.

Pirkko Saision ehdokkuudesta on aikaa lähes 20 vuotta – romaani Vastavalo oli listalla 2001. Turkulainen Jaakko Yli-Juonikas säväytti ehdokkaana Neuromaanillaan 2013. Malin Kivelä oli Runeberg-ehdokas vuonna 2007 romaanillaan Du eller aldrig.

Raadin longlistille ei yltänyt yksikään kuudesta romaanista, jotka ovat parhaillaan ehdolla Finlandia-palkinnon voittajaksi, eikä yksikään niistä esikoisteoksista, jotka nostettiin parrasvaloihin Helsingin Sanomien palkintotilaisuudessa.

Runeberg-palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Se on sanomalehti Uusimaan, Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen Arvostelijain Liiton vuonna 1986 perustama kirjallisuuspalkinto. Taustayhteisöjä ovat myös Finlands svenska författareförening ja Porvoon kaupunki.

Artikkelia korjattu 20.11. kello 14.43. Malin Kivelä on myös ollut aiemmin Runeberg-palkintoehdokkaana. 

Fakta

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon longlist

Ahlgren Emma: När jag var elva visste jag allt (S&S)

Andtbacka Ralf: Potsdamer Platz. En dikt (Förlaget)

Hakkarainen Anna-Kaari: Dioraama (Tammi)

Kivelä Malin: Hjärtat/Sydän (Förlaget/Teos, suom. Laura Jänisniemi)

Laakso Laura: Mrs. Milkyway (Aviador)

Lindstedt Laura: Ystäväni Natalia (Teos)

Matinmikko Maria: Kolkka (Siltala)

Muinonen Maija: sexdeathbabies (Teos)

Niskala Meiju: Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY)

Paasonen Markku: Suurenmoinen huviretki (Teos)

Purokuru Pontus: Römaani (Kosmos)

Rönkä Antti: Jalat ilmassa (Gummerus)

Saisio Pirkko: Epäröintejä – tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä (Siltala)

Salmela Aki: Eläimen varjo (Tammi)

Salminen Antti: Mir (Poesia)

Slotte Malin: Fia och andra noveller (S&S)

Vartiainen Jyri: Kirous (Teos)

Yli-Juonikas Jaakko: Tahdon murskatappio (Siltala)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Runeberg-palkintoehdokkaat julki 12. joulukuuta – esiraati on saanut luettavakseen jo yli 200 kaunokirjallista teosta16.10.2019 21.15
Runeberg-palkittu Heikki Kännö: "Sömnö on valitettavan ajankohtainen – elämme itsekkyyden aikakautta"5.2.2019 16.20
Vuoden 2019 Runeberg-palkinto Heikki Kännön Sömnölle – "palauttaa uskon tarinoiden ikivanhaan mahtiin", raati perustelee5.2.2019 13.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Runeberg

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat