Paikalliset

Selvitys: Itä-Porvoon oppilaille kuljetus keskustaan – ei uutta sivistyskeskusta tai Ilolan ja Sannaisten koulujen korjaamista

Ilolan koulun lapsista jopa 78% kävelee kouluun, kirjoittaja kertoo.

Outi Paappanen

Kaupunginhallitus ruotii ensi maanantaina itäisen alueen kouluverkkoratkaisua, jonka lisäselvitys vertailuineen antaa päättäjille näkymän peruskoulutuksen keskittämistarpeista myös Porvoossa.

Neljän eri kouluratkaisun vertailu osoittaa, ettei Porvoon itäpuolella olevia Ilolan suomenkielistä tai Sannaisten ruotsinkielistä koulua kannata saneerata, eikä kummallekaan puolelle rakentaa uutta.

Kaupunkikehityksessä ei myöskään löydetty sijoituspaikkaa uuden, yhteisen sivistyskeskuksen rakentamiseksi – ja kaiken lisäksi se olisi vaihtoehdoista kallein rakennettava.

Nämä kolme ratkaisua maksaisivat eniten vertailun neljästä vaihtoehdosta. Ne eivät olisi oppilasmäärien kehityksen valossa taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Lopputulos on se, että itäisen Porvoon oppilaat kannattaa kuljettaa kouluun kaupungin keskustan kouluihin, mikä maksaisi noin 225 000 euroa vuosittain. Väljyyttä kouluissa selvityksen mukaan on, kuten on kaikissa Porvoon kouluissa. Oppilaiden siirtäminen keskustaan säästäisi 0,6–1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula esittää asian palauttamista sivistystoimeen uudelleen valmisteltavaksi. Ratkaisuesityksen pitäisi olla kaupunginhallituksella tammikuussa.

 

Sannaisten ja Ilolan alueen väestömäärä nousi 2010-alussa muuttoliikkeen myötä, mutta 2015 lähtien suunta on ollut laskeva. Yhteisen sivistyskeskuksen koon mitoittaminen olisi yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontion mukaan muuttoliikkeen suunnan ja väestöennusteiden vuoksi erittäin haastavaa.

– Yhdyskuntarakenne ja alueen eri kylien väestön melko muuttumattomat kielisuhteet tarkoittavat käytännössä sitä, että yhteinen sivistyskeskus olisi suurelle osalle oppilaista aina aivan väärässä paikassa toimiakseen läheisenä kyläkouluna.

Sannaisten ja Ilolan kouluissa ei ole täyttä oppilasmäärää eikä kaikkia luokkia. Täysimittaisen suomenkielisen koulun toteuttaminen alueelle edellyttäisi oppilaaksiottoalueen muuttamista siten, että Jakarin ja Sannaisten suomenkieliset oppilaat siirtyisivät Keskuskoulusta itäisen alueen kouluun.

Jukka-Pekka Ujula muistuttaa, että oppilaista noin 80 prosenttia kuljetettaisiin joka tapauksessa sivistyskeskukseen matka-ajan ollessa enimmillään 18 kilometriä ja 20–30 minuuttia.

– Tästä on keskusteltava, että kuinka vahvasti halutaan, että lapset oikeasti kävelee kouluun. Keskustan puolesta voivat puhua myös laajemmat vapaa-ajan palvelut ja lapsen opintopolun yhtenäisyys.

 

Peruskoulua käy Porvoossa 3 702 lasta ja vuonna 2025 heitä on 3 350. Oppilasmäärä laskee seuraavan kuuden vuoden aikana liki kymmenellä prosentilla eli 350 lapsella.

Porvoossa tarjotaan Suomen kalleimpiin lukeutuvia sivistystoimen palveluita. Kaupunki on tehnyt viime vuosina poikkeuksellisen suuria koulu- ja päiväkoti-investointeja. Samaan aikaan on virkaa tekevän toimitilajohtaja Tony Lökforsin mukaan myös purettu vanhaa, mutta neliöiden kokonaismäärä on jotakuinkin ennallaan.

Suomenkielisten koulujen täyttöaste on nyt keskimäärin 80 prosenttia ja ruotsinkielisten 75 prosenttia maksimitäyttöasteesta. Yksittäisten koulujen välinen ero vaihtelee ja on 41 ja 95 prosentin välillä.

Koulujen oppilaskohtaisissa kustannuksissa on myös suuria eroja. Ne vaihtelevat koulusta riippuen 6 500 eurosta 12 500 euroon.

 

Selvitys paljasti koulujen käyttöasteiden myötä myös tarpeen selvittää muunmuassa oppilaaksiottoalueita ja muidenkin koulujen tulevaisuutta. Epoon koulussa on 33 oppilaan myötä 41 prosentin käyttöaste.

– Epoon koulun tilanne on ratkaistava nopeasti, virkaa tekevä sivistysjohtaja Jari Kettunen sanoo.

Vajaatäyttö vaivaa Porvoon kouluja yleisesti olkoonkin, ettei maksimitäyttöaste tarkoita ihanteellista täyttäastetta. Porvoossa ei ole edes määritelty tavoitetta koulujen täyttöasteelle.

"Joudumme pian leikkaamaan opetustoiminnasta"

Opetus- ja kulttuuripalvelujen nettokustannukset ovat Porvoossa maan korkeimpia ja kolmanneksi korkeimmat vertailtaessa 21 Suomen suurimaan kaupunkiin.

Porvoo käyttää perusopetukseen 1052 euroa asukasta kohti vuodessa, kun ne muissa C21-kaupungeissa ovat noin 700–900 euroa asukasta kohti vuodessa. Turku ja Tampere jäävät jopa alle 700 euron tason.

Jukka-Pekka Ujula muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että koulutiloja on oltava oikea määrä oppilasmäärään nähden.

– Porvoon talous heikkenee lähivuosina. Käy kestämättömäksi, jos palveluidemme nettokustannukset – erityisesti sivistystoimessa – ovat maan kärkeä. Tilat maksavat, ja jos tiloja on liikaa, joudumme ennen pitkää leikkaamaan opetustoiminnasta. Nyt on syytä keskustella siitä, mihin haluamme jatkossa panostaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Välipäätös, joka ei ole oikein kenenkään mieleen – Ilolan ja Sannaisten kannattajat odottavat seuraavaa kierrosta30.8.2019 16.30
Ilolalaiset kyseenalaistavat virkamiesvalmistelun – Miksi Ilolan päiväkodin tontti on huono vaihtoehto?26.8.2019 16.30
Kuntotutkimusten tulos hälyttävä - mikä on Sannäsin, Ilolan ja Epoon koulujen kohtalo?4.7.2019 13.25
Ujula kouluverkkopäätöksen lykkäämisestä: Ei tämä ainakaan tiedon puutteesta voi johtua.22.11.2016 15.16
Kouluverkkopäätökset jäädytetään. "Päätöksenteolle ei nyt ole edellytyksiä"22.11.2016 09.09

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat