Runeberg

Kriisi muuttaa kaiken, mutta elämän kerrokset pysyvät – Malin Kivelän Sydän ei ole avautumiskirja

Malin Kivelän teos Hjärtat (Sydän) on Runeberg-palkintoehdokkaana. Teoksen on suomentanut Laura Jänisniemi. Kivelä on ollut kerran aiemminkin ehdokkaana, Du eller aldrig oli ehdolla vuoden 2007 Runeberg-palkinnon voittajaksi.

Outi Paappanen

– Sairas vauva on niin hurja juttu, että kaikki tajuavat sen ilman useampia adjektiiveja, kirjailija Malin Kivelä arvioi.

Kivelän neljäs romaani Hjärtat, joka on myös luettavissa suomeksi nimellä Sydän, kertoo naisesta, joka synnyttää lapsen, jolla on sydänvika. Teos perustuu osin Kivelän omakohtaisiin kokemuksiin, mutta hän ei halunnut kirjoittaa avautumiskirjaa omasta elämästään tai surullista tarinaa sydänsairaasta lapsesta.

– Halusin kirjoittaa romaanin tilanteesta ihmisen elämässä, kun jotain odottamatonta ja järkyttävää tapahtuu, joka muuttaa kaiken, vie pois kaikesta tavallisesta, Kivelä sanoo.

– Oli vaikeaa kirjoittaa äidistä ja vauvasta, koska olen aina välttänyt puhumasta itsestäni äitinä tai korostamasta äitiyttäni. Olen ehkä pelännyt, että se voisi viedä pois huomion itse taiteesta, hän jatkaa.

 

Sydän muistuttaa Kivelän mielestä hänen kakkosromaaniaan Du eller aldrig (2006), joka oli muuten myös Runeberg-palkintoehdokas.

– Annoin itselleni luvan tehdä tällä kertaa niin pienen kirjan kuin vain tarvitsisin. Edellinen romaanini Annanstans (Muualla) oli vuosien yritys kirjoittaa epiikkaa, sukusaagaa, suurta kirjaa, tiiliskiveä – ei ehkä kuitenkaan ihan ominta maaperääni.

– Tuntuu, että sain Sydämen lopulta juuri sellaiseksi kuin halusin.

Kivelä kuvaa teoksessaan runollisesti, kuinka läheisetkin ihmiset ottavat etäisyyttä lapsen sairauteen ja mahdolliseen kuolemaan.

– Ehkä pystymme elämään niin kaukana kuolemasta ja sairaudesta, että emme tiedä, miten suhtautua kun joudumme lopulta kohtaamaan ne.

– On vaikeaa tietää, mitä sanoa ja tehdä kun toista kohtaa suru. Uskonnon ja rituaalien selvät kuviot antoivat ehkä ennen hyväksytyn mallin miten toimia.

Runeberg-raati totesi Sydämestä, että kirja piirtää trauman kehollisena ja sielullisena kokemuksena.

– Kun on itse ollut tällaisissa tilanteissa on ollut mielenkiintoista huomata, että tavallinen elämä jatkuu siinä sivussa koko ajan. On keho, on nälkä, on kylmä tai kuuma, on merkillisiä unia, on tunteita jotka eivät ehkä sovi kuvaan.

 

Malin Kivelä on koulutukseltaan toimittaja ja esseetyylinen, jopa reportaasimainen, kerronta – tai näiden sekoittaminen fiktiivisempiin genreihin – kiinnostaa häntä tällä hetkellä. Hänen cv:nsä erikoisuus on Italian Voguessa julkaistu muotiessee skandinaavisen naisen lumoavasta tyylistä.

– Kirjoitin enimmäkseen isoäidistäni: mustikkametsästä, uimisesta, luonnollisuudesta, itsenäisyydestä ja voimakkuudesta.

Hän on kirjoittanut myös kolme lastenkirjaa.

– En usko, että kirjat ja lukeminen häviävät. Pidän myös älypuhelimista ja internetin ihanista mahdollisuuksista. 

Malin Kivelä pitää kirjailijan arkea Suomessa suhteellisen hyvänä.

– On mahdollista olla kokopäiväinen kirjailija, mikä ei ole todellakaan itsestäänselvyys Pohjoismaiden ulkopuolella. Emme ehkä tajua, miten hienoa ja merkittävää ilmainen koulutus ja terveydenhuolto ovat.

Kuka?

Malin Kivelä

Syntynyt: 1974

Kotipaikka: Helsinki

Koulutus: valtiotieteiden kandidaatti

Perhe: avopuoliso ja neljä lasta

Aiempi tuotanto: Australien är också en ö (2002), Den förträfflige herr Glad / Mainio herra Iloinen (2004), Du eller aldrig (2006), Bröderna Pixon och TV:ns hemtrevliga sken / Pixonin pojat ja TV:n kotoisa kajo (2013), Annanstans / Muualla (2013), Den ofantliga Rosabel / Suurenmoinen Rosabel (2017)

Palkintoja: Ruotsin Akatemian palkinto 2018, Svenska Ylen kirjallisuuspalkinto 2013 ja 2019.

Miksi ehdokkaana?

Runeberg-raadin perustelut

Malin Kivelän (s. 1974) fyysinen tarina Sydän piirtää trauman kehollisena ja sielullisena kokemuksena.

Kertojaminän kuljeskelua Lastensairaalan käytävillä ja pakkasessa höyryävää Helsinkiä leimaavat aistihavaintojen yksityiskohtaisuus ja intensiteetti.

Fyysinen läsnäolo tunkee läpi myös teoksen kielestä, joka on samaan aikaan sekä sykkivää ja tiivistä että kevyttä ja rytmikästä. Teksti tulee lukijan lähelle mutta jättää myös tilaa.

Teos henkii vauvantuoksua ja kirjoitustyötä, odotusta ja kiihkoa – kaikkea samalla aisteihinkäyvällä tarkkuudella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Runeberg-palkinto: "Vahva vuosi kaunokirjallisesti"12.12.2019 17.20
Kahdeksan "härnääjää" jäljellä – Runeberg-ehdokasteokset antavat kirjallisuudelle uutta suuntaa12.12.2019 13.00
18 kirjaa erottui joukosta – Runeberg-valitsijaraati julkaisi ensimmäistä kertaa pitkän listan vuoden parhaista teoksista20.11.2019 13.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Runeberg

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat