Puheenaihe

Hallitus suitsisi sähkön hintojen nousua esittämällä haja-asutusalueille jatkoaikaa toimintavarmuuden toimeenpanoon

Sähkön siirtohinnat nousevat pääasiassa siksi, että yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa.

MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Hallitus pyrkii suitsimaan sähkön siirtohintojen nousua esittämällä, että sähkön toimitusvarmuusvaatimuksen toimeenpanolle annettaisiin haja-asutusalueilla jatkoaikaa vuoden 2036 loppuun saakka. Lisäksi hallitus peräänkuuluttaisi sähköverkkoyhtiöiltä kustannustehokkaita investointeja.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on sähkönjakelun hintojen nousun hillitsemiseksi laadittu uusia keinoja hallitusohjelmassa esitettyjen lisäksi. Sähkömarkkinalain uudistamista koskeva esitysluonnos lähti lausunnoille keskiviikkona, ja lain on määrä tulla voimaan kesällä.

Nykyisen lain mukaan sähkön toimitusvarmuus on saavutettava viimeistään vuoteen 2028 mennessä niin, että vuoden lopussa myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei kesämökilläkään saa kestää yli 36:ta tuntia.

Uudessa laissa aikaa annettaisiin vuoden 2036 loppuun asti sellaisille pääasiassa haja-asutusalueella toimiville jakeluverkonhaltijoille, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia vaatimukset täyttääkseen.

– Muutos esimerkiksi laskisi investointikustannuksia, koska yhtiöt voisivat välttää ennenaikaisia verkon osien uusimisia. Investointitarve pienenisi myös maaseudun sähkönkulutuksen luonnollisen vähenemisen johdosta, esitysluonnoksessa arvioidaan.

Sähkön siirtohinnat nousevat pääasiassa siksi, että yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Käytännössä säänkestävyyttä lisätään etenkin johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Nykyisen lain mukaan verkkoyhtiöillä on vapaus valita alueelleen sopivimmat keinot toimitusvarmuustason saavuttamiseksi.

Uudessa laissa investointien edellytettäisiin olevan sellaisia, että yhtiö pystyy tuottamaan sähkön siirto- ja jakelupalvelun asiakkailleen kustannustehokkaalla tavalla. Tätä valvoisi Energiavirasto, joka voisi tarvittaessa vaatia muutoksia yhtiöiden suunnitelmiin.

– Ideana on, että puututaan mahdollisiin yli-investointeihin johtaviin käytäntöihin ja ohjataan yhtiöitä elinkaarikustannuksiltaan halvempiin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, jos sellaisia on käytettävissä, luonnehtii hallitusneuvos Arto Rajala TEMistä.

Kaapeloinnin vaihtoehtoja ovat muun muassa vierimetsien hoitaminen nykyistä paremmin ja vanhan ilmajohtorakenteen siirtäminen pois metsästä esimerkiksi tienvarteen. Uusia keinoja on esimerkiksi sähkövarastojen hyödyntäminen akkujen avulla sähkökatkosten aikana. Ongelma on, että akut ovat erittäin kalliita.

Julkisuudessa on vaadittu hallitusta rajoittamaan sähkönsiirron voitontavoittelua. Tämä ei Rajalan mukaan kuulu keinovalikoimaan EU:n sähködirektiivin takia.

Hallitus esittää myös, että sähkönsiirron vuotuista hinnankorotuskattoa kiristetään nykyisestä 15 prosentista 12,5 prosenttiin ja siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan. Ne eivät asiantuntijoiden mukaan käytännössä vaikuta sähkönjakelun hintojen nousuun pitkällä aikavälillä, koska yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat