Ruoka

”Suomen roolina on olla pisara meressä, mutta sitä tarvitaan” – sekasyöjille keittokirjan tehnyt Mika Remes suosittelee syömään herneen, ei vetämään sitä nenään

Ei joko tai

Tiina Mutila

Ruoka menee ihmisten tunteisiin ennennäkemättömällä tavalla. Se saa aikuiset ihmiset puhumaan törkeyksiä, käyttäytymään typerästi ja raivoamaan sosiaalisessa mediassa. Kaikki vain siksi, että länsimaisen ihmisen pitäisi muuttaa elintapojaan koko maailman parhaaksi. Se harmittaa osaa ihmisiä kovasti. Tätä taustaa vasten on syntynyt keittokirja Sekaani (Readme 2020).

Kirjan tieto-osion takana on useita ruokaa käsitteleviä kirjoja kirjoittanut Mika Remes. Hän on kirjoittanut niin kalasta, kanasta kuin lihastakin ja tuntee kotimaisen ruoan tuotantoa kasvihuoneista teurastamoihin.

– Olen sekasyöjä ja tykkään kaikesta mahdollisesta ruoasta. Kirjan tekemisen lähtökohtana oli ruoan ympärillä tapahtunut polarisaatio, hän sanoo.

– 90 prosenttia suomalaisista on sekasyöjiä eikä noudata mitään erityistä ruokavaliota.

Ilmastokeskustelun tuloksena osa ihmisistä luulee, että pitäisi tai saisi syödä vain kasviksia. Remes kannustaa vain skarppaamaan omaa sekasyöntiä.

– Ilmastonmuutos on totta, halusi tai ei. Minä uskon, mitä 15 000 ilmastotutkijaa sanovat. Syömisellä on iso merkitys päästöihin.

 

Remeksen keinona on muuttaa ajattelua tiedon kautta. Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, kukaan ei pakota ketään elämään pelkillä kasviksilla. Kyse on suosituksista, ei pakosta.

– Syöminen on erittäin henkilökohtainen kysymys, ja meille menee herkästi herne nenään, jos sitä aletaan määräillä. Minä ajattelen, että jos ihminen lukisi asiasta ja muuttaisi siten asennettaan.

Remes ei kuvittele, että nykyiset aikuiset sukupolvet yhtäkkiä tekisivät ruokansa suhteen täyskäännöstä.

– Mutta lihan syömisen tasosta on mahdollista tulla alas ilman, että nykyinen elämäntapa muuttuu. Kyse on vastuullisuudesta. Sen voi jokainen alkaa itsestään. Voidaan kysyä, mitä sinä voit tehdä maailman eteen.

Remes muistuttaa, että vaikka kukaan ei halua luopua saavuttamastaan hyvästä, nyt on tultu tien päähän.

– Maapallo ei kestä tätä elämäntapaa. Me suomalaiset olemme vain pisara meressä, mutta emme voi vaatia tekoja Aasian mailta, ellemme tee niitä itse ensin.

– Jos me emme pysty siihen, miten voimme vaatia sitä muilta? On peiliin katsomisen aika. Ilmastonmuutoksen isot ongelmat ratkotaan muualla, mutta myös meidän on osallistuttava siihen, kirjailija painottaa.

5749418-n.jpg

"Jos me emme pysty siihen, miten voimme edes vaatia sitä muilta", Mika Remes kysyy. Kuva: Tiina Mutila

Yksi tapa osoittaa vastuullisuutta on tukea kotimaisen ruoan tuotantoa.

– Ei mitään Brasilian härkää vaan kotimaista lihaa, hän kuvailee.

– Meillä eläintuotantoa koskee tiukka säädöstö. Vaikka sika ei elä lajinmukaista elämää, moni asia on erittäin hyvässä hoidossa.

Remes nostaa esiin kysymyksen luomun ja tehotuotetun lihan eroista. Ilmaston kannalta tehokkaasti tuotettu liha saattaa jossain tapauksessa olla parempi vaihtoehto kuin luomu.

– Luomutuotannossa esimerkiksi sika kasvaa hitaammin, hän huomauttaa.

Edes suomalaisen naudanlihan tuotanto ei ole ilmaston kannalta pahimmasta päästä.

– Useimmat tilat ruokkivat karjan omalla rehulla, ja nurmiviljely on ympäristöystävällistä. Lisäksi meillä karja tuottaa ensin maitoa, sitten se syödään ja nahasta tehdään kaikkea lompakoista sohviin.

 

Keittokirjassaan Remes ja reseptien takana oleva kollega Mikko Takala käyttävät esimerkiksi broilerista muitakin ruhonosia kuin rintafileetä. Koivet, paistileike ja jopa monien kokkien väheksymä marinoitu suikale kelpaavat pannulle.

– Meitä on Suomessa viisi miljoonaa. Emme voi kaikki syödä riistaa ja metsästä keräämiämme marjoja. Mutta voimme syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa kuin nyt. Kasviksista saa mahtavaa ruokaa, ja niitä on kiinnostavaa kokata.

– Ison kuvan kannalta meidän on pakko tehdä jotain. Korjausliike on tehtävä nyt, ei kymmenen vuoden kuluttua, Mika Remes viestittää.

Hän

Mika Remes

Ikää 56 vuotta, asuu Jyväskylässä

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta 1994.

Ollut Suomen kalankasvattajien liiton tiedottajana ja myöhemmin viestintätoimistossa tehnyt liiton jäsenlehteä vuoteen 2016 saakka.

Ruokaan erikoistuneen viestintätoimisto Comida Communicationin osakas.

Kirjoittanut useita ruokaa käsitteleviä kirjoja: Kala, Kana, Liha ja Sekaani.

Sekasyöjä, pitää kaikenlaisesta hyvästä ruuasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat