LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tapahtui Joonaanmäellä maanantaina

Harrietin huomautuspalvelusta (HHP), kaunista toukokuun iltaa.

Vinkki: Mikäli olet (esim.) Suomen armeija, ja pidät (sota?)harjoitusta Joonaanmäellä Porvoon keskustan välittömässä läheisyydessä, kannattaa seuraavalla kerralla huomioida mm. seuraavaa:

Alue on kaupunkipuisto. Alue on erittäin ahkerassa käytössä, ulkoilijat, lenkkeilijät, koira-ihmiset, pyöräilijät, puliukkelit, lapset ja muut siviilit, jäniksistä ja linnuista ja ketuista puhumattakaan kulkevat eri tavoin ja eri nopeuksilla eri reittejä (pururadat, polut yms.) päivittäin, ja pitävät aluetta ihan sinä, mikä se on, eli kaupunkilaisten lähimetsä ja henkireikä ja liikunta- ja rentoutumispaikka.

Kannattaa siis asentaa puomit ja ilmoitukset kulkemiskiellosta muuallekin kuin keskelle pururataa, ja ehkä ilmoittaa puuhistaan kaupungin asukkaille jotenkin virallisestikin.

Kannattaa merkitä ne radiojohtonsa ja muut häkkyränsä, kuten meuhkaavat aggregaatit (vai mitä ne ovat), ajoneuvot ja muut, muuten metsäpolkuja kaikessa rauhassa hyräellen kulkevat henkilöt, kuten vaikkapa ym. Harriet, kompastuvat niihin, ja käyvät tutkimassa, että mikä hitto nuin mekkaloi minun metsässäni.

"Täällä ei saa kulkea"

Ei kannata laittaa kolmea pikkupoikaa pyssyineen ja kypärineen änkyttelemään voimankäyttö-oikeuksistaan, kun ym. Harriet yhtäkkiä seisoo heidän yllättyneiden naamojensa edessä ja kysyy, mitä helvettiä he tekevät hänen metsässään.

"Täällä ei saa kulkea"

"Aijaahans, ja kukakohan mahtaa minua kieltää, ja missä on tieto kiellosta?"

"Tässä on tää puomi, meillä on harjoitus, tästä kolmesataa metriä tuonne."

"Että minne? Kun tuolla metsässä ei ole mitään ilmoitusta noista teidän naruistanne ja koneistanne, ettekä te huomanneet minua lainkaan?"

"Jankuti, voimankäyttö, kannattaa käydä tuolla ylemmiltä kysymässä."

Kannattaa sitten käyttää sitä voimaansa, kas kun muuten Harriet huomautuksineen ja koirineen palaa polkua pitkin takaisin metikköönsä ärtyneen huvittuneena ja hieman jo provosoituneena ja törmää uusiin, nyt kalliolla makaileviin "sotaherroihin", taas yllättäen heidät täysin.

Niin, että sitä minä vaan, ja tämä on se varsinainen huomautus, että jos meinaatte oikeasti jossain sota-asiassa tai tilanteessa pärjätä, niin kannattaa nyt muistaa, että vihollinen ei ehkä käytäkään pelkkiä valtateitä, vaan saattaa tulla yllättävästäkin suunnasta, ja jopa ilmoittamatta, kun kerta tekään ette ilmoittaneet tulostanne, ja mikäli änkeätte hänen takapihalleen puomeinenne, on hyvä tarkkailla myös selustaa.

Enkä nyt väitä olevani vihollinen, mutta väitän, että kuljen vastakin metsissäni, kuten haluan, ja väitän, että ei tartte pyssymiesten tulla minulle sanomaan, missä saan kulkea ja missä en.

Tämä on ihan ilmainen neuvo ja huomautus.

Loppukaneetti: Joo joo puolustus, joo joo uhat, mutta minä olenkin pasifisti, ja kyllä te vielä opitte, tekin, olemaan.

Harriet Rautanen

Porvoo

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet