Porvoon budjetin numeroita

Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona Porvoon ensi vuoden talousarvion eli budjetin.

Suurimmat muutokset kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen esitykseen nähtiin lähinnä taloussuunnitelman puolella vuodesta 2019 eteenpäin.

Budjetin kokonaissumma on 354 miljoonaa euroa. Kun porvoolaisia oli viime vuoden lopussa 50 144, tarkoittaa tämä sitä, että tasaisesti jaettuna jokainen porvoolainen saa budjetista reilun 7 000 euron siivun vuodessa.

Voimme pohtia mitä tällä rahalla saamme? Käyttääkö perheemme koulutoimen palveluita tai sosiaali- ja terveyspalveluita? Entä kulutammeko kaupungin katuja ja nautimme katuvaloista pimeinä syysiltoina satasien vai tonnien edestä?

Budjetin tulopuoli muodostuu pääosin verotuloista. Toiseksi suurin tulokertymä tulee toimintatuotoista – eli käytännössä erilaisista maksuista, joita kaupungin tarjoamista palveluista verojen lisäksi maksamme.

Kolmanneksi suurin rahalähde ovat valtionavut, joita jaetaan esimerkiksi koulujen oppilasmäärien mukaan.

Porvoon kunnallisverokertymä on noussut tämän vuosikymmenen aikana 19%. Samaan aikaan osittaisessa valtion ohjauksessa oleva kiinteistöverokertymä on kasvanut 63%. Kiinteistöjen omistajilta on vuosi vuodelta kiskottu veroja huomattavasti sellaista palkansaajaa enemmän, joka ei kiinteistöä omista.

Kuka nämä verot sitten tulevaisuudessa maksaa? Vaikka Porvoon väkiluku nousisikin hitaasti mutta varmasti vuosi toisensa perään, ei työikäisten asukkaiden määrä nouse vaan todennäköisesti laskee.

Huoltosuhde, joka kuvaa työikäisten asukkaiden määrää suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli viime vuonna Porvoossa 59.2. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tämän luku olisi 75 vuonna 2030.

Yksinkertaisemmallakin matematiikalla voi pohtia mitä seuraa, jos veronmaksajien määrä vähenee suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin. Vaikka maakunta- ja sote-uudistus hieman tätä matematiikkaa muuttaa, on kaupungin ensiarvoisen tärkeää myös tulevaisuudessa panostaa työikäisen väestön houkutteluun ja heidän tyytyväisenä pitämiseen. Vain siten voidaan kerätä tarpeeksi veroja turvaamaan ikääntyneiden ja lapsien tarvitsemat palvelut myös jatkossa.

Tuomas Kanervala

Kirjoittaja on analytiikkayhtiö Accuscoren toimitusjohtaja.