Uudenmaan TE-toimisto

Lakimuutos madaltaa kynnystä itsensä työllistämiseen

Graafinen suunnittelija ja kevytyrittäjä Eija Kuusela ehtii pitää lomaa vain silloin, kun töitä ei ole. 

Aino Hela

Työelämä on ollut murroksessa viimeiset kymmenen vuotta, mutta nyt lainsäädäntö alkaa päästä kehitykseen kiinni. Esimerkiksi kevytyrittäjyys on kuitenkin vain tapa työllistää itsensä, eikä ole automaattinen polku yrittäjyyteen.

Vuonna 2015 itsensä työllistäjiä oli työllisistä 6,6 prosenttia, 157 000 henkeä, joista valtaosa oli yksinyrittäjiä. Kevytyrittäjiä puolestaan on tällä hetkellä 50 000 henkeä.

”On selvää, että työn tekemisen tapa tulee muuttumaan, tämä on tehnyt tuloaan viimeiset kymmenen vuotta ja esimerkiksi ensimmäiset laskutuspalvelut perustettiin jo kymmenen vuotta sitten”, toteaa Uudenmaan TE-toimiston asiantuntija Katja Kultalahti.

Itsensä työllistämiseen vaikuttavat niin henkilön omat ominaisuudet kuten elämänhallinta, motivaatio ja työkokemus kuin tilannetekijät kuten mahdollisuus, osaaminen ja lisäansiot. Usein päätoiminen kevytyrittäjä on 30-57 -vuotias mies jolla on ammatillinen koulutus. Tyypillisellä sivutoimisella kevytyrittäjällä on yleensä korkeakoulututkinto, mutta laskutus on melko vähäistä: 75 prosentilla laskutus on alle 5000 euroa vuodessa.

Kevytyrittäjä työskentelee yrittäjämäisesti ja laskuttaa laskutuspalvelun kautta, joka maksaa työn tekemisen palkkana. Laskutuspalvelun huono puoli on kevytyrittäjän epämääräinen juridinen asema: verotuksessa häntä kohdellaan palkansaajana ja sosiaaliturvassa yrittäjänä. Henkilö voi toimia myös sivutoimisena kevytyrittäjänä, jolloin toimeentulo tulee pääasiassa muista lähteistä. Kevytyrittäjä voi tarjota palveluitaan digitaalisissa työnvälitysalustoissa. Jakamistalous, jossa vajaakäytöllä olevaa resurssia tarjotaan alustan kautta, ei ole kuitenkaan Suomessa päässyt samaan vauhtiin kuin Yhdysvalloissa. Digitaalisen alustan etu onkin työn sujuvampi tarjoaminen ja nopea vastaanottaminen. Helmikuun alussa työ- ja elinkeinopalveluiden uudistamishankkeeseen kuuluvan Työmarkkinatorin betaversio julkistetaan, ja tämän odotetaan luovan Suomeen enemmän jakamistaloutta. Alustojen avulla työnantajat voisivat myös jakaa työntekijöitä, jolloin työntekijöillä olisi useampi osa-aikainen työ. Lisäksi freelancerit ja itsensä työllistäjät voisivat muodostaa yhteistyöverkostoja.

”Suomessa ei ole vielä yleistä, että työnantajat jakaisivat henkilöiden työpanosta, mutta vuokratyö on jo askel tähän suuntaan. Vuokratyösuhteissa työtä tekevät tavallaan liikkuvat yritysten välillä. Jos puhutaan perinteisestä työsuhteesta, ollaan vielä kaukana uudesta joustavasta työn tekemisestä. Niin sanotut eri osaamista yhdistävät hybridiammatit ovat pinnalla tulevaisuudessa ja ammattireformissa jo huomioidaan se. Näin eri ammattitasoisen koulutuksen linjoja yhdistellään ja pyritään tekemään oppilaista moniosaajia. Ja nämä moniosaajat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Samalla itsensä työllistäjien määrä on kasvanut, mikä tarjoaa väylän monipuolisesti tarjota omaa osaamistaan”, Kultalahti sanoo.

”Alustat eivät ehkä toimi vielä Suomen markkinoilla sillä volyymilla millä ne voisivat toimia, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Potentiaalisia ja hyviä alustoja on olemassa tällä hetkellä, mutta se vaatii, että käyttäjät löytävät ne”, Kultalahti lisää ja perää Suomeen ajatusmallin muutosta.

Itsensä voi työllistää myös vähäisellä alkupääomalla osuuskunnan kautta, ja jos osuuskunnalla on seitsemän perustajaa, ei osuuskunnan jäsenen katsota olevan päätoiminen yrittäjä. Tällöin omistus- ja äänivaltaosuus on alle 15 prosenttia. Osuuskuntien etuja ovat pienet jäsenmaksut ja se, ettei alkuinvestointeja tai henkilökohtaisia vastuita vaadita. Näin ollen osuuskunta onkin matalan kynnyksen mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ja verkostoitua. Osuuskuntaan voi liittyä jäseneksi myös sen perustamisen jälkeen tehdäkseen töitä yrittäjämäisesti. Lisätietoa osuuskunnista saa Pellervo-Seuran sivuilta

Työttömyysturvalaki muuttui viime vuonna siten, että lyhyeksi ajaksi, eli alle kahdeksi viikoksi, itsensä työllistävän yrittäjätöiden vaikutusta työttömyysturvaoikeuteen ei selvitetä TE-toimiston toimesta. Samalla säilyi mahdollisuus saada soviteltua työttömyysetuutta. Alle kahden viikon työllistyminen pitää kuitenkin ilmoittaa aina etuuden maksajalle. Yli kaksi viikkoa kestävästä työstä on ilmoitettava TE-toimistoon, joka arvioi työn pää- tai sivutoimisuuden. Myös starttirahan myöntämiseen tuli muutoksia, minkä ansiosta starttirahalla on nyt mahdollista siirtyä sivutoimisesta päätoimiseksi yrittäjäksi. Lisäksi starttiraha voidaan myöntää, vaikka siirtyy työntekijästä yrittäjäksi ja entinen työnantaja säilyy päätoimeksiantajana.

Työttömyysturvalakiin tuli muutos, jonka mukaan yrittämistä voisi kokeilla neljän kuukauden ajan työttömyysetuudella. Tämä koskee myös kevytyrittäjyyttä kokeilevia. Jos neljän kuukauden jälkeen todetaan, että yritystoiminta on sivutoimista, voi oikeus soviteltuun työttömyysturvaetuuteen säilyä. Neljän kuukauden jälkeen on myös oikeus starttirahaan jos yritystoiminta on sitä ennen ollut sivutoimista. Lakimuutos tuli voimaan tänä vuonna.

”Laki madaltaa kynnystä itsensä työllistämiseen. Tietty epävarmuus omasta toimeentulosta väistyy, koska kokeilun jälkeen voi palata työttömäksi. Toivottavasti kokeiluun mukaan lähtevät saavat omaa verkostoaan aktivoitua ja osaamistaan hyödynnettyä. Lakimuutos saattaa luoda kipinän yrittäjyyteen”, Kultalahti toivoo. 

 

Kevytyrittäjyydessä parasta on oma vapaus

Graafinen suunnittelija ja kevytyrittäjä Eija Kuusela toivoo, että kevytyrittäjyys hyväksyttäisiin joskus virallisesti eikä epämääräistä juridista asemaa enää olisi.

”Miksei yrittäjyyden ja palkansaajan välillä ei voisi olla jotain muuta”, Kuusela kysyy.

Kuusela oli WSOY:lla töissä 27 vuotta ja on ollut irtisanomisen jälkeen nyt viisi vuotta kevytyrittäjänä. Hän suunnittelee kirjojen kansia ja taittaa kirjoja.

”Pääasiassa työskentelen kirjojen parissa printtipuolella.”

Kuusela näkee kevytyrittäjyyden ainoana valintana itselleen.

”Olin jo sen ikäinen, että törmäsin siihen, että kukaan ei halua viisikymppisiä ihmisiä enää palkkalistoilleen. Ja lisäksi kollegani päätyivät aika lailla samaan eli päätyivät yrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi.”

Kuusela kertoo kevytyrittäjyyden sopineen hänelle hyvin.

”Olen itsenäinen työskentelijä. Olen kokenut, että kevytyrittäjyys on suhteellisen riskitöntä verrattuna siihen, että perustaisi firman. Minun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin laskuttaa, eikä minun tarvitse tuhlata aikaa byrokratiaan, vaan saan keskittyä puhtaasti työntekoon. Olen haastatellut ystäviä, joilla on toiminimi tai osakeyhtiö ja aika moni on suositellut minulle, etten perustaisi firmaa, koska siinä on liikaa kuluja. Kevytyrittäjyys sopii minulle, koska työllistän vain itseni”, Kuusela sanoo.

Kuuselan työviikot vaihtelevat työn määrän mukaan. Työtä voi olla muutama tunti viikossa tai 10-14 tuntia päivässä. Mahdolliselle työlle on vaikeaa sanoa ei, koska siitä seuraa, ettei saa tilaajalta jatkossakaan toimeksiantoja. Lomaa pidetään vain silloin, jos ei ole töitä.

”Ei minulla ole ollut tämän viiden vuoden kevytyrittäjyyden aikana ollenkaan normaalia kahdeksasta neljään duunia. Ja välillä töissä menee viikonloputkin. Että tavallaan olen niin kuin yrittäjätkin: aina töissä jos töitä vaan on. Toistaiseksi töitä on riittänyt ympäri vuoden. Stressaavaa on vain se, ettei voi tietää tulevista töistä.”

Kuusela myöntää, että kevytyrittäjyys on vielä melko tuntematonta.

”Siinä voi kuitenkin lähteä helposti kokeilemaan sitä, miltä se yrittäjyys voisi tuntua, minkä jälkeen itse kukin voi miettiä, olisiko hänestä varsinaiseksi yrittäjäksi. Minä olen kyllä niin tyytyväinen kevytyrittäjyyteen, etten halua yrittäjäksi”, hän toteaa.

Kuuselan mukaan parasta kevytyrittäjyydessä on oma vapaus.

”Töitä voi tehdä kotona ja määrittää itse oman työaikansa. Työni on tällä hetkellä mielenkiintoisempaa ja antoisampaa kuin palkkatyössä, kun voin tehdä töitä monelle toimeksiantajalle tutustuen samalla uusiin ihmisiin ja tekijöihin.”

Kevytyrittäjän miinukset ovat Kuuselan mukaan toimeentulon epävarmuus, yksinäisyys, työaikojen määrittelemättömyys sekä kalliiden työvälineiden kuten tietokoneiden ja ohjelmien hankinta.

”Välillä iskee uskonpuute, että jaksaako tätä vielä seuraavat kymmenen vuotta. Hyvä palaute omasta työstä taas valaa uskoa ja auttaa jaksamista”, Kuusela summaa.

---

Tämä juttu on ilmestynyt aikaisemmin uutiskirjeessämme. Uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi. Tilaa Uudenmaan TE-toimiston uutiskirje tästä linkistä.

 

Teksti: Aino Hela

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa

Uudenmaan TE-toimisto

Aikaisempia kirjoituksia

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on työn, työelämän, yrittäjyyden ja koulutuksen asiantuntija. Palvelemme kaikkea Uudenmaan alueen työnhakijoita, yrityksiä ja yrittäjiä.

Työ- ja elinkeinotoimistosta saat henkilökohtaista palvelua työnhaussasi sekä tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta, ammateista, yrittäjyydestä ja työttömyysaikaisista etuuksista. Palvelumme ulottuvat omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista (www.te-palvelut.fi) henkilökohtaisiin palveluihin.

Uusimmat mielipiteet