Uudenmaan TE-toimisto

Kohtaantoseminaari sai työnantajan pohtimaan työnantajan roolia

Kohtaantoseminaarin panelistit keskustelivat keinoista parantaa työllisyyttä Uudellamaalla.

Mirva Villa

Uudenmaan TE-toimisto, työ- ja elinkeinoministeriö ja eri alojen työnantajat ja työntekijöiden edustajat pureutuivat Seminaarissa Uudenmaan alueen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan. Uusimaa pärjää hyvin maanlaajuisessa vertailussa, ja työllisyyden uskotaan kasvavan ennestään.

Kohtaanto eli työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen on monisyinen haaste. Osittain kohtaanto-ongelmaa selittää rakenteellinen työttömyys ja taloustilanteen vaihtelut. Osittain siihen vaikuttaa esimerkiksi avointen työpaikkojen sijainti ja työn houkuttelevuus, osittain työnhakijoiden vanhentunut osaaminen tai alentunut työkyky.

TE-toimistossa kohtaantoon pyritään vaikuttamaan paitsi työnvälityksellä, myös lisäämällä työnhakijoiden ohjausta palveluihin. Muutaman vuoden toiminnassa olleet nuorille ja nuorille aikuisille suunnatut Ohjaamo-palvelut ovat saaneet kiitosta. Uudenmaan TE-toimistossa kehitelläänkin nyt yhä helpompia, matalan kynnyksen palveluita myös yli 29-vuotiaille. Myös maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä tukeviin palveluihin on panostettu.

Avointen työpaikkojen määrä kasvanut Helsingissä viidenneksellä   

ELY-keskuksen tutkija Santtu Sundvall käsitteli esityksessään kohtaanto-ongelmaa monesta näkökulmasta. Maanlaajuisesti kohtaanto-ongelmat ovat vähentyneet vuodesta 2016 lähtien, ja erityisesti viime vuonna työttömyys putosi reilusti. Taustalla on talouden parantuminen ja kasvanut työntekijöiden tarve.

Uudellamaalla on tällä hetkellä noin 74 000 työtöntä työnhakijaa. Se on noin 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä lähti alkuvuodesta 2018 voimakkaasti laskuun, mutta vauhti on alkanut pikkuhiljaa tasoittua. Maaliskuun lopussa alueella oli noin 44 600 avointa työpaikkaa – melkein neljännes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puhtaasti uusia työpaikkoja, jotka eivät ole olleet haussa aikaisemmin, on määrästä hieman yli puolet.

Helsingissä työpaikkojen määrä on kasvanut viidenneksellä, Espoossa 10 prosenttia ja Vantaalla 14 prosenttia. Erityisen paljon työpaikkoja löytyy palvelu- ja myyntialalta, siivous-alalta sekä varastotöiden parista. Myös rakennusalalla ja sote-alalla on tarjolla paljon työpaikkoja ja työntekijöistä pulaa.

Yksi suurista kohtaantoon liittyvistä ongelmista Uudellamaalla on työnhakijoiden haluttomuus muuttaa työn perässä. Maakunnissa asuvista 15–34-vuotiaista yli kolmasosa ei Tilastokeskuksen mukaan halua muuttaa työn perässä, vaan uskoo töitä löytyvän myös kotikunnasta. Eteläisessä Suomessa työpaikkojen synty keskittyy kuitenkin yhä enemmän kasvukeskuksiin, eli isoihin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin.

Maanlaajuisesti Uusimaa pärjää todella hyvin. Viime vuoden keskiarvojen mukaan alueella oli ELY-alueista kolmanneksi paras työllisyysaste. Vuoden 2018 ensimmäisen kvartaalin arvioiden mukaan Uusimaa pärjää ELY-alueista tällä hetkellä parhaiten, arvioi Sundvall.

Huhtikuussa julkaistun Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan työllisyys Uudenmaan alueella tulee jatkossakin kehittymään parempaan suuntaan.

Tilastokeskuksen Uudellamaalla tekemän työnantajakyselyn mukaan 43 prosenttia vastanneiden toimipaikkojen työnantajista kokee rekrytointiongelmia. Erillisen työnantajille suunnatun kyselyn mukaan suurin syy rekrytointiongelmaan on henkilökohtaiset syyt, kuten työnhakijan sosiaaliset taidot. Muita syitä on esimerkiksi vaadittaviin työtehtäviin sopimaton koulutus tai osaaminen Oikeanlaisen työvoiman puute onkin suuri kasvun este, Sundvall sanoo.

Luovaa ajattelua osaamisen tunnistamiseksi

Konsultti Petri Rajaniemi herätteli puheenvuoronsa kautta keskustelua muuttuvasta työelämästä: työn arvosta, digitalisaatiosta, katoavien ammattien aiheuttamasta epävarmuudesta ja instituutioiden kyvystä kasvaa muutosten mukana.

Osittain humoristisellakin puheellaan Rajaniemi halusi ravistella luutuneita käsityksiä työpaikoista, työnkuvasta ja koulutuksesta. Esimerkiksi Rajaniemi otti kulttuuritutkijan työn. Työbarometreissä vuosi toisensa perään ylitarjontalistan kärjessä olevien kulttuurialan ammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää nyky-yhteiskunnassa hänen mukaansa paremmin. Niin työntekijän kuin työnantajankin pitäisi oppia hyödyntämään luovasti koulutuksen tarjoamat uudet mahdollisuudet muuttuneessa työmaailmassa.

"Digitaalisessa ja globaalissa maailmassa kulttuuritulkkien arvo on rajaton, mutta he eivät itse osaa nähdä arvoaan ja potentiaaliaan työnkuvan vanhan viitekehyksen alta", Rajaniemi sanoi.

Rekrytoinnin voi ajatella uudelleen

Seminaarin lopuksi työnantajista koostuvassa paneelissa keskusteltiin siitä, mitä työnantajat voisivat tehdä kohtaantotilanteen parantamiseksi. Paneelissa keskustelivat liiketoimintajohtaja Tomi Pyrhönen ICT-yritys Sofokukselta, Restelin-konsernin toimitusjohtaja Mikael Backman, Invataksi Markku Poikulainen Oy:n kehityspäällikkö Pekka Ruponen, Saranen Consulting Oy:n johtaja Anu Ukonlinna, Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista sekä Simo Pöyhönen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:stä.

Aktiivimalli herätti panelisteissa keskustelua. Mallissa nähtiin potentiaalia, mutta nykyisellään mallissa nähtiin myös paljon korjattavaa.

Liiketoimintajohtaja ICT-alan kasvuyrityksestä piti työntekijän sitouttamista työpaikkaan tärkeänä. ICT-alalla tuottavuus on merkittävä tekijä, jotta pärjää kovassa kilpailussa. Työntekijä, jolta puuttuu motivaatio työntekoon, on työnantajan kannalta luonnollisesti huono valinta.

Osa panelisteista myös kyseenalaisti lyhyiden, muutaman tunnin työsopimusten mielekkyyden niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta.

TE-toimiston edustajat toivoivat aktiivimalliin modernimpaa otetta, jotta huomioimatta jääneet aktiivisuuden muodot huomioitaisiin jatkossa. Alkuvuodesta aktiivimalli aiheutti TE-toimistossa valtavan kysynnän palveluille. Erityisesti lyhimmät valmennukset varattiin nopeasti täyteen ja niitä piti siirtää syksyltä vuoden alkuun, mutta pidemmissä valmennuksissa oli vapaita paikkoja.

Työn houkuttelevuutta voisi yhden panelistin mukaan lisätä antamalla työntekijöille yrittäjämäistä vapautta työntekoon: "Väitän, että useimmissa töissä, myös palkkatöissä, tilan antaminen ideoinnille olisi palkitsevaa. Ideoida voi sekä palkkatyössä että yrittäjänä, mutta tällä hetkellä yrittäjyys antaa sille enemmän tilaa."

"Helppoja ratkaisujahan tähän ei ole, muuten ne olisi tehty", kommentoi panelisti Anu Ukonlinna seminaarin herättämiä ajatuksia jälkeenpäin.

"Itse koen että meillä on onneksi nykyäänkin käytössä hyviä malleja, joita voisi käyttää entistä enemmän. Esimerkiksi muutoskoulutuksista, joita on ICT-sektorillekin tarjottu, on saatu hyviäkin tuloksia. Näissä lähdetään juuri osaamisen uudistamisesta liikkeelle."

Saranen Consulting tarjoaa rekry- ja työllistymispalveluita sekä yrityksille että työnhakijoille. Ukonlinnan kokemuksen mukaan monella työnhakija-asiakkaalla on tarve uudistaa osaamistaan. Tulevaisuudessa osaamisintensiiviset työtehtävät tulevat lisääntymään, ja yhteiskunnan olisi tärkeää osata miettiä ennakoivasti, miten parhaiten tukea oppimista, Ukonlinna sanoo.

"Erilaiset mallit, joilla yhteiskuntana tuemme yksilöiden uuden osaamisen syntymistä niin, että se kaikki ei jää tulevan työnantajan harteille, ovat varmasti hyviä keinoja."

VMP Groupin aluejohtaja Sami Hirvonen lähti seminaarista mietteliäänä. Seminaarissa käyty keskustelu oli saanut hänen ajattelemaan työnantajan mahdollisuuksia vaikuttaa kohtaantoon.

"Työpaikat rakennetaan hirveän perinteisesti. Tein sellaisen päätöksen, että en kysy seuraavalta Helsinkiin rekrytoitavalta henkilöltä mitään hänen historiastaan. En halua perinteistä CV:tä, vaan sellaisen missä hän kertoo, mitä hän haluaa tehdä ja oppia", Hirvonen sanoi.

 

Uudenmaan TE-toimisto

Aikaisempia kirjoituksia

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on työn, työelämän, yrittäjyyden ja koulutuksen asiantuntija. Palvelemme kaikkea Uudenmaan alueen työnhakijoita, yrityksiä ja yrittäjiä.

Työ- ja elinkeinotoimistosta saat henkilökohtaista palvelua työnhaussasi sekä tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta, ammateista, yrittäjyydestä ja työttömyysaikaisista etuuksista. Palvelumme ulottuvat omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista (www.te-palvelut.fi) henkilökohtaisiin palveluihin.

Uusimmat mielipiteet