LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Haluammeko pitää kaikki väestönosat elämänmenossa mukana?

Hyvinvointivaltion alasajo oli nähtävissä, kun aloimme kuulla juhlapuheissa yhteisen vastuun kantamista ja ikääntyneiden väestönosan kasvun tuomaa uhkaa.

Käytännössä 1990-luvulla talouslaman myötä alkoi hallittu ohjaus nykytilanteeseen. Yksittäistä ihmistä kehotettiin oman toimintakyvyn ylläpitoon, jopa yksityiseen eläkesäästämiseen. Hoivatarpeen kattamiseksi alettiin puhua omasta vastuusta.

Kunnat alkoivat ohjata hankkimaan yksityisiä palveluja. Kolmas sektori nostettiin myös hoivatarpeen kasvaessa yhdeksi vastuunkantajaksi.

Kokonaisvastuuta jaettiin sopivasti omaisten, naapurien, ystävien, kolmannen sektorin osalle, kun valtionosuusuudistus vuonna 1993 kannusti kuntia säästäväisyyteen.

Tällöin alkoi olla myös kuntien välillä suuria eroja. Alettiin kehittää kuntoutusohjelmia ja terveysvalmennusta, jolloin yksityinen ihminen oli oman elämänsä vastuunkantaja. Samanaikaisesti annettavien kuntapalvelujen karsinta alkoi.

Annettavien palvelujen sisältö kaventui, roskapussin vientikin kirjattiin ulos palveluista. Palvelujen saantikriteerit tiukentuivat.

Nyt mennään sote-uudistamismyllerryksessä. Sote- ei mitenkään korjaa vanhustenhuollon ongelmia.

Ei riitä, että on nyt perustettu Jyväskylän yliopistoon Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö. Tarvitaan jo nytkin olevan tiedon pohjalta toimia ikääntyneiden hoivapalvelujen lisäämiseksi.

On kuitenkin hyvä tietää, että huippuyksikön johtajan Teppo Krögerin lausuntona Suomi on Pohjoismaisessa vertailussa huonoin lähes jokaisessa asiassa.

Surulliset viestit nousevat esille.

Suomessa on kuitenkin Pohjoismaiden koulutetuimmat hoitajat. Ongelmana on hoitajamitoitus, jota ei saatu Vanhuspalvelulakiin lain muotoon. Suositukset eivät riitä, ne johtavat monenlaiseen kikkailuun sekä kuntapuolella että yksityisen palvelutuottajan toimiessa.

Vastuuta ei kanna kokonaisuudesta ilmeisesti kukaan. Hyvää toimintaakin on, mutta surulliset viestit nousevat yhä useammin esille. Hoito- ja hoivatyöntekijöiden hätähuutoihin ei vastata.

Korkeatasoinen hoitotyön koulutus tulisi tarkistaa. Sisältöihin tulee lisätä muistisairauksien osuus ja tukeva paketti hyvää vuorovaikutusosaamista.

Suunnittelu-, johto-, esimiestasolle ja ennen kaikkea hoivatyöntekijöille tarvitaan ymmärrystä ikäihmisten ja omaishoitajien kohtaamisessa muistisairauksien kohdatessa väestöä yhä kasvavissa määrin.

Huomaa, puhun vuorovaikutuksesta ihmisten kesken.

Mikään robotti ei sitä korvaa. Kotipalveluaikojen niukkuus 10–15 minuuttia ei täytä asiakkaan eikä hoivatyöntekijän kannalta palkitsevaa ja laadukasta toimintaa. Norjassa on vanhustyössä henkilöresurssit riittäviä ja hoitajat jaksavat työssään.

Robotti ei korvaa.

Norja ei ole myöskään lähtenyt yksityistämään palveluja.

Porvoossa on hoitajien jaksaminen kovilla, kotihoidossa on yhä enemmän sairaampia vanhuksia. Kriteerit päästä ympärivuorokautiseen hoivakotiin ovat tiukat.

Paikkoja on, niitä ei vaan täytetä.

Yksittäisen ihmisen vastuu omasta terveydestään on vaikeaa, jos tulot ovat niukat. Monen eläkeläisen pohdinnassa ovat lääkekulut ja muu terveyttä ylläpitävä maksullinen palvelu.

Rinnalle tulee ajatus, mitä syön, kun lääkemenot ovat suuret. Tiedämme myös, että heikommassa asemassa olevilla on enemmän terveysriskejä. Porvoolaisista eläkkeensaajista on 24 prosenttia köyhyysrajan (1 099 euroa) alapuolella.

Haluammeko purkaa pohjoismaisen hyvinvointimallin ja jättää osan väestöä hyvinvoinnin ulkopuolelle. Emme halua.

Yhteiset arvomme ei sitä salli. Haluamme pitää kaikki väestönosat menossa mukana. Keravan valtuustoaloite kunnallisesta vanhusasiamiehestä on edistyksellinen.

Porvoon päättäjien on hyvä ja juuri nyt yhä tärkeämpi kuulla asukkaitaan, vanhusasiamies saattaisi olla hyvä tiedonkulun kannalta.

Ikäihmisten kohdalla yhä useampi elää omillaan ja palvelutarve koskee pientä osaa ikäihmisiä.

Hyvällä suunnittelulla, oikea aikaisilla toimilla ja empatiakyvyllä saamme asiat hoitumaan.

Seija Koponen

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet