Kaj Bärlund

Valheen jäljet

Juha Perämäki

Valehtelua on Suomessa aina pidetty moitittavana. Jos jää kiinni saa moraalisen tuomion, ja karkeammassa tapauksessa, oikeudellisen. Perusrehellisyys on osa yhteiskunnan kantavaa selkärankaa. Monessa maassa näin ei ole, ja tilanne näyttää heikentyvän.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on osoittautunut tapavalehtelijaksi. Sikäläinen julkinen sana on yrittänyt seurata presidentin valheellisiksi luonnehdittavia lausumia ja päätynyt huimiin lukuihin: viimeisin, joka sattui minun silmiini oli yli 3 000. Luku on niin korkea, että se jo aikoja sitten olisi tuhonnut poliitikon Trumpin asemassa. Mutta niin ei ole ainakaan vielä tapahtunut. Trump on jollain tavoin pystynyt rikkomaan politiikan lain, jota on pidetty rikkumattomana. Trumpin kannattajat hyväksyvät sankarinsa valehtelun, joka näin muuttuu kierolla tavalla poliittiseksi valtiksi.

Britannian nykyinen pääministeri Boris Johnson on ollut Trumpiakin menestyksekkäämpi valehtelija. Toimiessaan lehtimiehenä Brysselissä hän syyti brittiläisille lukijoilleen valheita, jopa aivan tyhjästä keksittyjä juttuja EU:n turmiollisuudesta. Johnsonin erityisessä suosiossa oli kuvata EU:ta naurettavassa valossa. Tällä hän loi pohjan monen britin Brexit-intoon sekä omalle poliittiselle uralleen. Johnsonin työnantajat keltaisessa lehdistössä julkaisivat auliisti hänen sepustuksiaan, vaikka vakavasti otettava media miten yritti oikaista Johnsonin pahimpia kupruja.

Eräänä iltana satuin TV:ssä näkemään paljastavan dokumentin Yhdysvaltain oikeuslaitoksen varsinaisesta rikkaruohosta. Toimittaja pystyi osoittamaan useita tapauksia siitä, miten täysin viattomia ihmisiä saatettiin oikeudelliseen vastuuseen poliisien valehtelun seurauksena. Uhrit joutuivat läsnä olevien poliisien niin voimakkaan henkisen painostuksen kohteeksi, että useat antautuivat syyllisiksi vastoin omaa tietoaan. Eräskin syytetty ilmoitti hyväuskoisesti toimittajalle: en tiennyt, että poliisi saa valehdella. Näin oikeuslaitos kaivoi omaa kuoppaansa.

Laajamittainen yhteiskunnan korkean tason valehtelu johtaa käsitykseen, että mikään ei ole mitään. Valhe ja totuus ovat samanarvoisia. Poliittisen vallan saavuttaminen ja sen säilyttäminen ei saisi johtaa koko demokraattisen järjestelmän rapautumiseen. Toivoisi että riittäviä vastavoimia rupeaa löytymään.

Kaj Bärlund

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet