Riikka Aapalahti

En tohdi käyttää huivia

Kun olin lapsi, vanhoilla naisilla oli leuan alle solmittu huivi. Omat mummoni laittoivat huivin päähänsä kitkiessään kasvimaata tai kalastaessaan. Muuten he olivat jo sitä ikäpolvea, joka ei huiveja päähänsä pistänyt, vaikka vanhat naiset heitä sen vuoksi karsaasti katsoivatkin. Nykyään näitä perinteisiä suomalaisia huiveja näkee enää noita-akoiksi pukeutuneilla virpojilla.

Pidin takavuosina huivia päässäni talvisin aina ajaessani autoa, mutta enää en tohdi. Viereisistä autoista tuijotettiin muutaman kerran niin pahasti liikennevaloissa, että huivin pitämisestä tuli epämukavaa. Olenkin nyt kutonut sellaisen löysän pipon, joka ei sekoita hiuksia kokousmatkoilla. Huivi toki olisi parempi.

Jos menisin kylään alkuperäiskansan luokse viidakkoon, missä kaikkien naisten tissit olisivat paljaina, en varmasti luopuisi liiveistä ja paidasta. En vaikka kyläläiset naureskelisivat minulle tai painostaisivat minua. Minut on opetettu peittämään rintani. Meidän kulttuurissamme tytöt opetetaan peittämään yläosansa jo hyvin pienestä. Paljon ennen kuin mitään peitettävää on. Kenellä lopulta on oikeus päättää, mitä ruumiinosia pitäisi peittää ja mitä ei?

Huivi suojaa auringolta, tuulelta ja kylmältä. Se peittää hiukset niinäkin päivinä, kun niitä ei ole jaksanut laittaa tai pestä. Eräs musliminainen kerran kysyikin minulta, miten jaksan laittaa hiukseni aina. Ymmärsin hänen pointtinsa. Huivi merkitsee siis myös ajansäästöä. Pitäisi vaan tohtia ottaa se taas itsekin käyttöön.

Monille muslimeille hiusten peittäminen on vähän sama asia, kun bikinien yläosa maallistuneille länsimaalaisille. Ei sitä kukaan pakota käyttämään, mutta tuntuisi oudolta olla ilmankaan. Jos vieras mies vaatisi minua riisumaan yläosani, ahdistuisin hirveästi. Luulen, ettei se puolisostanikaan tuntuisi luontevalta. Voin vain kuvitella, kuinka kiusalliselta monesta musliminaisesta tuntuu, kun jotkut suomalaiset vaativat heitä riisumaan huivinsa. Ymmärrän myös, että se tuntuu hyvin kiusalliselta heidän puolisoistaan, eikä sillä tarvitse olla mitään tekemistä naisen aseman kanssa. Naisen asema on eri keskustelu, kun ihmisen kulttuurillinen tarve peittää tai olla peittämättä jokin ruumiinosa.

Riikka Aapalahti

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet