Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Luomua vai lumetta talouteen

Luomuruoka on osoittautunut liian usein lumeruuaksi (lume = harha-aistimus, kuvitelma). Se ei maistu paremmalta, se ei ole terveellisempää, mutta se on aina kalliimpaa kuin muu ruoka.

Kun maan hallitus torstaina haki uskottavuutta luokituslaitosten mielissä säilyttääkseen parhaan luottoluokituksensa, se syyllistyi ainakin osin lume-päätöksiin. Nekin ovat aina kalliimpia kuin aidot taloutta tervehdyttävät päätökset.

Inhotut luottoluokittajat arvioivat jo alkuvuodesta, että Suomen luokitus heikkenee 33 prosentin todennäköisyydellä. Arvioitsijat eivät pidä välttämättömien ratkaisujen lykkäämisestä.

Rakenteellisten uudistusten ylikorostus on sitä lumetta, jota nyt käytettiin sen lisäksi, että talouskasvun vaikutus yliarvioitiin tietoisesti. Eripurainen hallitus teki sen, mistä vähimmillä vaurioilla selvittiin.

Vaarana kuitenkin on, että menetämme hyvän kolmen A:n luokituksen ja julkisesta velasta joudutaan maksamaan suurempaa korkoa. Pitemmän päälle se ei ole merkityksetöntä, sillä Suomi joutuu uusimaan lainoja joka vuosi noin 20 miljardilla eurolla.

Jos Suomen lainakorko nousee puoli prosenttia, niin kuin Ranskalle ja Itävallalle kävi luokituksen heikkenemisen vuoksi, se tarkoittaa ajan mittaan noin 500 miljoonan euron lisälaskua veronmaksajille. Se on ilmainen lounas pääomasijoittajille, joita Suomessakin on arvosteltu moraalittomiksi keinottelijoiksi. Niitä miljoonia tarvittaisiin Suomessakin vaikkapa homekoulujen korjauksiin.

Velan kasvun pysäyttäminen ja kolmen A:n luokituksen säilyttäminen oli hallituksen tärkein tavoite. Sen tiedettiin vaativan poliittisesti vaikeita ja ikäviä päätöksiä, veronkorotuksia, menojen leikkauksia, rakenteiden uudistamista.

Jos Suomen lainakorko nousee puoli prosenttia se tarkoittaa ajan mittaan noin 500 miljoonan euron lisälaskua.”

Kadonneen talouskasvun metsästäminen näytti maistuvan ministereille kuitenkin paremmin kuin valtiontalouden aito luonnonmukainen tervehdyttäminen. Talouskasvun harhan varaan rakennettiin hallitusohjelma vuosi sitten ja saman harha-aistimuksen varassa edetään taas.

Jos tämä johtaa lopulta luokituksen huonontumiseen, saattaa siitä viimein tulla kannuste aidosti vaikuttavalle päätöksenteolle.

Nyt on koettu sitten sekin erikoisuus, että saman ministeriön kaksi valtiosihteeriä, Raimo Sailas (sd) ja Tuire Santamäki-Vuori (sd), ovat jokseenkin erimieltä talouden kulusta. Kaksikätisiksi haukutut ekonomistit ovat valtiovarainministeriössä nyt nelikätisiä.

Raimo Sailas on herätellyt kriisitietoisuutta ja vaatinut uskottavia päätöksiä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen poliittinen valtiosihteeri puolestaan näkee talouskasvun orastavan vahvempana kuin Sailas ja uskoo velkaantumisen hoituvan veroja korottamalla. Heidän aatetoverinsa Erkki Tuomioja näkee talouskasvun tavoittelussa pelkästään ideologisen pukinsorkan ja vastustaa varmuuden vuoksi kaikkea muuta paitsi suurten tulojen verottamista.

Hallituksen teettämille investointien ja talouskasvun selvityksille taisi nyt käydä samalla tavalla kuin kymmenille edeltäjille. Kun työryhmät aloittivat työnsä, valmistelijat toivat niiden käyttöön noin 20 aikaisempaa raporttia. Pian huomattiin, että niissä oli erinomaisia ehdotuksia, jotka oli pääosin jätetty toteuttamatta.

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet