Kemiönsaaren delfiinivieraille on tarjolla luonnon antimina ainakin silakkaa ja haukea – bongareiden toivotaan pysyvän rannalla

Pullokuonodelfiini Kemiönsaaren edustalla meressä torstaina. Olli Loisa / LEHTIKUVA

STT

Turun saaristossa pulikoiva pirteä delfiinikolmikko on tuonut koronakevääseen pilkahduksen kaivattua iloa. Vaikka pullokuonodelfiiniä esiintyy kaikissa valtamerissä, Itämeressä sitä tavataan harvoin ja Suomen aluevesillä vielä harvemmin.

Ensimmäiset havainnot Kemiönsaaren pullokuonoista tehtiin sunnuntaina. Erityisasiantuntija, valastutkija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta on päässyt itsekin tarkkailemaan kolmikkoa parhaimmillaan alle kymmenen metrin päästä.

– On mahdotonta sanoa, ovatko ne eksyneet vai lähteneet seikkailemaan.

Loisan mukaan ryhmässä on yksi hyvin suuri tummemman värinen yksilö ja kaksi vähän harmaampaa. Delfiinit ovat kaikki aikuisia, mutta niiden sukupuolesta tai perhesuhteista ei voi vielä sanoa mitään varmaa.

– Se vaihtelee hyvin paljon, minkälaisissa perheporukoissa ne liikkuvat. Niillä on hyvin vahvoja ja monimutkaisiakin sosiaalisia ryhmiä.

Pullokuonodelfiinin aikaisemmat vahvistetut vierailut Suomeen ovat vuosilta 1905 ja 1953.

Ruokaa riittää

Loisa uskoo, että ravinnon hankkiminen ei muodostu ongelmaksi.

– Ne käyttävät hyvin laajasti erilaista merenelävää ravinnokseen mustekaloista ja ravuista lähtien. Eilen kun itse havainnoin niitä, ne ruokailivat aktiivisesti. Siinä on muun muassa silakan kutualueita. Uskon, että ruokaa heille riittää.

Kelpaako vieraille myös hauki?

– Kyllä varmaan haukikin kelpaa. Tai ravinnoksi se ainakin sopii, mutta ne valitsevat itse, minkälaista evästä alkavat siinä käyttää.

Vaikka vesi on Suomen rannikolla sameampaa kuin valtamerissä, delfiini ei ole saalistaessaan pelkästään silmien varassa.

– Samalla tavalla kuin muutkin hammasvalaat ja vaikkapa lepakot, ne käyttävät liikkumiseen ja saalistamiseen kaikuluotausta. Esimerkiksi Amazonin jokidelfiini pystyy saalistamaan käytännössä nollanäkyvyydessä, Loisa kertoo.

Loisa suunnittelee tallentavansa delfiinien kaikuluotausääniä vedenalaisella mikrofonilla.

Pyydykset riski

Pullokuonodelfiini ei kavahda viileääkään vettä, sillä Loisan mukaan lajia esiintyy esimerkiksi Skotlannin rannikolla, jossa merivesi on kesäaikaan kylmempää kuin Suomessa.

– Se (levinneisyys) kattaa aika lailla koko maailman, pois lukien kaikkein kylmimmät arktiset vedet.

Pysyviä asukkaita pullokuonoista tuskin Suomeen saadaan, sillä todennäköisesti ne siirtyvät etelämmäksi viimeistään talven tieltä. Ilmaa hengittävä delfiini ei pysty elämään yhtenäisen jääpeitteen alla.

Erilaiset pyydykset ovat aina riski Suomen vesillä liikkuville merinisäkkäille.

– Tuollakin alueella jos pystyttäisiin sellaiset lohiverkkotyyppiset vahvalankaiset pohjaverkot nostamaan kuiville vierailun ajaksi, Loisa ehdottaa.

Hän myös toivoo, että harvinaiset vieraat eivät aiheuttaisi kiinnostuneiden ryntäystä alueelle, vaan että delfiinit saisivat temmeltää rauhassa.

Suomen vesillä nähdään aika ajoin myös pyöriäisiä, jotka ovat delfiiniä huomattavasti pienempiä hammasvalaita. Myös ryhävalaita on silloin tällöin eksynyt Itämerelle ja Suomen aluevesille asti. Viimeksi Lotaksi nimetty ryhävalas vaelteli Pohjanlahdella kaksi vuotta sitten.

Delfiinibongareiden suositellaan pysyvän rannalla

Pullonokkadelfiinit ovat aiheuttaneet ruuhkaa Kemiönsaareen suunnalla. Länsi-Suomen merivartiosto toivoo, että kaikki alueelle suuntaavat miettivät toimintatapojaan. Merivartiosto suosittelee Facebookissa , että delfiinejä bongailtaisiin ensisijaisesti rannalta, sillä veneruuhkat häiritsevät delfiinien elämää.

Jos kuitenkin alueelle suuntaa veneellä, merivartiosto kehottaa laskemaan veneen nopeutta.

– Delfiinit osaavat väistää hitaasti liikkuvia veneitä, mutta kovalla vauhdilla liikkuvien veneiden rakenteisiin ja jopa potkureihin ne saattavat törmätä, merivartiosto kirjoittaa.

Lisäksi delfiineihin on säilytettävä 100 metrin etäisyys ja niitä on lähestyttävä rinnalta – ei edestä tai takaa. Merivartioston mukaan myös kaikuluotaimet on otettava pois päältä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. ”Lähijunaliikenne Helsingistä Porvooseen pitää toteuttaa nopeasti” – Kansanedustaja ei jäisi odottelemaan itäisiä oikoratoja
  2. Yksi uusi koronatartunta Porvoossa perjantaina
  3. Teetkö sinäkin tämän virheen kauppareissulla? – käsidesiäkin voi käyttää väärin
  4. Missä on Anna? Edes some-profiileissa ei ole näkynyt kuulumisia, poliisi julkaisi kuvan
  5. Valtion tuella nollatulokseen – Porvoon arvioidaan saavan lisäbudjetista 14–16 miljoonaa
  6. Kymmenen upseeriylennystä Itä-Uudellemaalle
  7. Porvoon Näsin lähiliikuntapaikalle ja kuntoportaille valtionavustusta – kuntoportaita rakennetaan jo ja lähiliikuntapaikan rakentaminen alkaa nyt kesäkuussa
  8. Tanska ja Wiksten kuntavaaliehdokkaiksi – kokoomuksella nyt kymmenen koossa
  9. Ilkivaltaa leikkipuistossa Ylä-Haikkoossa – puisto suljettu korjausten ajaksi
  10. Paluu lähiopetukseen ei kasvattanut koronatartuntojen määrää Porvoossa – torstai oli 5. päivä ilman uusia tartuntoja
  11. Tupakannatsan maahan nakkaavia ollaan valmiita sakottamaan – "Tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja"
  12. Hus: Koronaviruspotilaita enää 1,7 prosenttia hengitystieoireisista, potilaita joutunut uudelleen teholle sekavuuden takia
  13. Tapaamistuvat saapuivat palvelutaloihin – läheistään voi nyt tavata turvallisesti ilman kasvomaskia ja turvavälejä
  14. Tieliikennelaki muuttuu kesän kynnyksellä, mikä muuttuu nopeusrajoituksissa? – Liikenneopettaja vastaa
  15. "Kuin olisi kotiin tullut!" – Terassien aukeamista odotettu koko koronakevät

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.