Korona ei pysäytä kaupungistumista, mutta voi hidastaa kaikkea muuttoliikettä, asiantuntija arvioi – "Julkisessa keskustelussa ovat hirveän paljon tunteet ja toiveet pinnalla"

On mahdollista, että hetkellinen hidastuminen johtaa entistä voimakkaampaan liikkeeseen kriisin jälkeen. AKU HÄYRYNEN / LEHTIKUVA

STT

Koronavirusepidemia ei tule pysäyttämään Suomen kaupungistumista ja väestön keskittymistä. Tämän yksinkertaisen analyysin antaa alkuvuoden perusteella aluekehityksen asiantuntija Timo Aro konsulttitoimisto MDI :stä.

– Ei se ole minun mielestäni realistinen ajatus. Julkisessa keskustelussa ovat hirveän paljon tunteet ja toiveet pinnalla.

Aro viittaa julkisuudessa esitettyihin ajatuksiin siitä, että koronakriisi saisi ihmiset kaipaamaan asumiseensa väljyyttä, mikä voisi johtaa jopa muuttoliikkeen kääntymiseen kaupungista maaseudulle.

Tilastot vuoden alusta toukokuun loppuun tukevat Aron näkemystä. Muuttoliike on hidastunut, mutta vain vähän. Helsingin seudun väestö on kasvanut alkuvuonna 5 959 ihmisellä, Tampereen seudun 1 152:lla.

Luvut ovat koko väestönkasvun lukuja. Ne sisältävät siis myös esimerkiksi alueella syntyneet lapset.

– On ollut keskustelua, että maallemuuttobuumi olisi käynnistynyt. Minä luulen, että kuntien välisten muuttojen määrä voi olla korkeakin, mutta muutot tapahtuvat kaupunkiseutujen sisällä.

Todennäköisimmin Helsingissä tai Tampereella lisää tilaa kaipaava ei siis muuttaisi maalle, vaan naapurikuntaan.

Moni tappio jää tilapäiseksi

Useimmat suuret opiskelukaupungit menettävät väestöä keväisin opiskelijoiden lähtiessä. Toukokuun tilaston häntäpää muodostuukin näistä muutoista.

– Suurin vaikuttava tekijä on se, että kun korona iski, opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Moni on varmaan siirtynyt kotipaikkakunnilleen, arvelee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Vaasan väestö väheni alkuvuonna Suomessa eniten, 574 ihmisellä. Sekä Vaasa että kolmanneksi eniten menettänyt Joensuu olivat viime vuonna plussan puolella.

– Meillä on ollut erittäin vilkasta rakentamista ja muuttovoittoa, ja viimeiset kolme vuotta on taottu ennätyksiä, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen huomauttaa toiveikkaana siitä, että notkahdus jää tilapäiseksi.

Kouvola on peränpitäjien joukossa poikkeus. Vaikka se on menettänyt väestöään, tilanne näyttää nyt viimevuotista paremmalta. Asukkaita on tänä vuonna lähtenyt 240, kun tappio viime vuonna oli koko maan suurin, yhteensä 1 064 ihmistä.

– Sellaista viestiä tulee kentältä, että ihmiset hakeutuvat nyt elämään väljemmin ja turvallisemmin. Näkyykö tämä muuttoliikkeessä, sitä ei ole vielä analysoitu, kaupunginjohtaja Marita Toikka pohtii.

Toikka itse pitää Kouvolaa yhtenä mahdollisista voittajista, mikäli muuttoliike hidastuu ja koronaepidemian myötä lisääntynyt etätyöskentely yleistyy.

Vastareaktio mahdollinen

Siinä missä suurimmat kaupunkiseudut kasvoivat hieman viime vuotta hitaammin, tappiollisten seutujen muuttotappio pieneni hieman. Aron mukaan tämä kielii kaiken muuttoliikkeen hidastumisesta.

– Kärjistetysti voi sanoa, että koronakriisin jälkeen ei ole voittajia, vaan kaikki ovat menettäneet suhteessa aikaisempaan.

Kun muuttoliike on kauttaaltaan hidastunut, myös muuttotappiokuntien tilanne näyttää hetkellisesti totuttua paremmalta.

– Se ei tarkoita, että tilanne olisi muuttunut heille merkittävästi parempaan suuntaan. Että muuttovirrat kääntyisivät yhtäkkiä takaisin sellaisille alueille, Aro muistuttaa.

On jopa mahdollista, että hetkellinen hidastuminen johtaa entistä voimakkaampaan liikkeeseen, kun kriisi kunnolla väistyy.

– Sekä 1990-luvun laman että vuosien 2008–09 finanssikriisin jälkeen kaupungistuminen ja keskittyminen kiihtyivät.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.