Eurooppa on kriisissä

toimitus

Eurooppalaiset parlamentit, myös eduskunta, osallistuvat neljästi vuodessa Strasbourgissa Euroopan neuvoston (EN) parlamentaariseen yleiskokoukseen. Tulin valituksi Suomen 10-henkiseen valtuuskuntaan alkaneelle eduskuntakaudelle.

EN sekoitetaan usein Euroopan unioniin (EU), joka kokoontui aiemmin samoissa tiloissa. EU on kopioinut EN:n tähtilipun ja alkanut nimittää huippukokoustaan Eurooppa-neuvostoksi.

EU on tiivis 28 valtion yhteisö. EN on 47 valtion ihmisoikeuksien ja demokratian kehittäjä ja vahtikoira. EN valvoo jäsenmaidensa vaaleja ja ylläpitää kansalaisille ihmisoikeustuomioistuinta (EIT), johon voi valittaa, jos kokee ettei saa oikeutta omalta maaltaan.

Vuosittain kymmenet tuhannet eurooppalaiset hakevat oikeutta EIT:lta, väkilukuun suhteutettuna paljon esimerkiksi Unkarista ja Romaniasta. Viime vuoden yli tuhannesta tuomiosta yli puolet meni neljälle jäsenmaalle: Venäjälle, Turkille, Ukrainalle ja Romanialle. Lähes aina jäsenmaat myös kunnioittavat saamiaan tuomioita.

EN ei yleensä kiinnosta mediaa, mutta viime viikon kokous oli pääuutinen isossa osassa Eurooppaa. Venäjältä oli viety äänioikeus sen vallattua Krimin, jonka takia Venäjä lopetti jäsenmaksujen maksamisen ja tilanne oli johtamassa joko Venäjän erottamiseen tai eroamiseen.

Länsi-Euroopan maat halusivat pitää Venäjän mukana, koska ero johtaisi EIT:n ja muiden velvoitteiden poistumiseen Venäjältä. Itsekin ajattelen, että pakotteet on suunnattava itsevaltaisiin johtajiin ja heidän lähipiireihinsä sekä toissijaisesti talouteen yleisesti. Pakotteita ei pidä suunnata oppositioon ja ihmisoikeuksien puutteesta kärsiviin.

Useiden Itä-Euroopan maiden tiukka linja, jossa Venäjä halutaan sulkea kaikesta yhteistyöstä sen miehittäessä Krimiä on ymmärrettävä. Ukrainalaiset marssivat salista ulos venäläisten tultua sisään. Aiemmin ministerineuvostossa Venäjän jäsenyyttä kannattaneet britit olivat tulleet toisiin ajatuksiin ja mölinä muistutti ajoittain brittien omaa parlamenttia. Enemmistö kuitenkin äänesti Venäjän pitämiseksi mukana.

Ilmapiiri muistuttaa pelottavasti 1930-lukua. Myös EN on historiansa suurimmassa kriisissä. On tehtävä kaikki sen eteen, että mahdollisimman monella olisi demokratia ja ihmisoikeudet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.