Höyläpenkin äärellä

Isäni Erkki valmisti välirauhan aikana Vaasan puusepänkoulussa höyläpenkin oppilastyönä. Vuonna 1944 tuo sama höyläpenkki aloitti pitkän evakkomatkansa ympäri Suomea, kunnes se vihdoin löysi tiensä Porvoon Ilolaan. Nyt penkki on täällä tilan verstaalla, toivottavasti pysyvästi. Olen sattuneista syistä viime päivinä istunut penkin äärellä hieman funtsimassa tämän hetkistä kriisiä.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi 1 kk 1 € ja pääset lukemaan kaikki Uusimaan sisällöt.

Tilaa tästä 1 kk 1 € Olen jo tilaaja