Ilonaiheita

Koronan varjossa eläminen tuntuu paitsi ahdistavalta myös tylsältä. Aurinkoisessakin aamussa on häivähdys kylmää harmaata, kun mielessä vaanii pelko siitä, että rajat pysyvät kiinni ikuisesti. Ei kihelmöivää odottelua lentokentillä, ei aiemmilta matkoilta tuttuja tuoksuja saapuessa sinne jonnekin. Ei kielten sekamelskaa, tai taianomaista auringonlaskua saarien välisillä lautoilla yhdessä kuvaavia ihmisiä. Onneksi on tullut reissattua. Eteenpäinkin on elettävä, ainakin toistaiseksi.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa VerkkoPlus 1 kk 1 € ja pääset lukemaan kaikki Uusimaan sisällöt.

Tilaa tästä 1 kk 1 € Olen jo tilaaja