Mielipidekirjoitus, Kai Mykkänen (kok): Käänne vai Kepun petos?

Kai Mykkänen

Valtion velka kasvaa tänä vuonna lähes viidenneksellä noin 125 miljardiin euroon. Yhteinen velkamme lisääntyy ennätysnopeasti. Vasemmisto vapiskoon, kun Matti Vanhanen tulee ja tuo ryhtiliikkeen. Valtiovarainministeriksi noustessaan hän sanoi, että menojen ja tulojen sopeutus on tehtävä elvytyksen kanssa ”päällekkäin ja samaan aikaan”. Pääministeri Sanna Marin tosin ehti jo teilata säästöt Juhannuksen alla (IL 18.6.). Saas nähdä.

Korona-elvytys ei luo pysyviä työsuhteita. Julkisen sektorin investoinnit ovat vain viidennes kaikista investoinneista. Se yksityisen sektorin neljä viidesosaa ratkaisee. Yksityisiin investointeihin tarvitaan paikallista sopimista sekä yrittäjien uskoa riskinottoon ja unelmien toteuttamiseen. Verojen ja sivukulujen pitää olla laskussa eikä nousussa.

Elvytyspäätökset pitäisi tehdä käsi kädessä niiden uudistusten kanssa, jotka nostavat pysyvästi työssä olevien osuutta. Vasemmisto suostuu paikalliseen sopimiseen sekä riskinoton ja työn verojen kevennyksiin vain paketissa, jossa on samalla lisämenoja. Jos mukavat menopäätökset tehdään ensin, pysyviä työllisyysuudistuksia ei tehdä myöhemminkään.

Juha Sipilä tiesi tämän vuosi sitten, kun sopi hallitusohjelmasta Keskustan puheenjohtajana. Siksi hallitusohjelmassa on, tai ainakin oli, eräs hyvä sääntö. Siinä hallitus lupaa, ettei tee pysyviä menolisäyksiä ennen päätöksiä, jotka tuovat pysyvästi lisää tuloja. Viime syksyn budjettiriihessä olikin määrä päättää uudistuksista, joiden avulla työssäkäyvien määrä nousisi 60 000 hengellä. Siitä riihestä tultiin oikea käsi tyhjänä ja vasemmassa miljardin verran pysyviä menolisäyksiä.

Yksi vuosi ei meitä kaada. Vakavaksi vetää se, että valtiovarainministeriön tuoreessa ennusteessa työttömyys ja valtion alijäämä näyttäisivät jäävän viime vuotta huonommalle tolalle koko vaalikauden ajaksi.

Onko huoli velaksi elämisestä sitten vanhanaikaista? Velkahan tuntuu olevan euromaille ilmaista. Kieltämättä tämäkin taloustieteen maisteri on ymmällään sen edessä, miten inflaatio ei kiihdy, vaikka rahan määrä euroalueella on kasvanut jo pitkään. Ja nyt puhutaan jo siitä, että keskuspankki alkaisi vipata valtioille painotuoreita seteleitä – siis tuhansia miljardeja.

Vaikka rahatalous outoilee, niin jotkut totuudet pitävät. Presidentti Sauli Niinistö on palauttanut keskustelua perusasioihin kyselemällä, että miksihän ihmeessä töitä tehdään, kun kerran rahaa on, eikä velkaa tarvitse maksaa takaisin. Hyvinvointi ei synny seteleistä vaan työstä ja keksinnöistä.

Mutta katse tulevaan. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi ministerin tehtävästä luopuessaan, että ”pelkällä velkavetoisella kasvulla ei luoda uusia työpaikkoja tähän maahan” ja että ”syksyn budjettiriihi tulee olemaan monessa mielessä aivan poikkeuksellinen piste tälle hallitukselle”. Sitä minäkin toivon.

Voi se tosin mennä ojasta allikkoonkin. Pääministeri Marin vihjasi juhannuksen alla myös, minkälaista sopeutusta hän kaavailee sitten kun sen aika on. Marin kehotti lukemaan SDP:n vero-ohjelmaa. Se tarjoaisi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä ja yritysten korkovähennysten kiristyksiä yhteensä noin puolen miljardin vuosiverojen verran.

Nähtäväksi jää, tuleeko elonkurjuuseen kypsyvästä uudesta punamultasopasta enemmän ryhtiliike vai petos.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.