Kun muodostamme kuvamme menneistä ajoista, symboleilla on suuri merkitys. Patsailla, hautapaasilla ja muilla muistomerkeillä kansakunnat korostavat historiansa tärkeitä vaiheita.
Kun historia ei ole uudempien sukupolvien mieleen, patsaita kaadetaan ja monumentteja töhritään.
Nyt patsaat kaatuvat taas Yhdysvaltain Minneapolisissa poliisin tappaman mustan miehen George Floydin tapauksen johdosta. Black Lives Matter -protestiliikkeen päähuomio kiinnittyy rasismiin ja mustien asemaan Yhdysvalloissa, mutta katse on suuntautunut myös pitkälle menneisyyteen, rakenteelliseen rasismiin Kristoffer Kolumbukseen asti.
Miten pitää suhtautua siihen, että patsaita kaadetaan vallalla olevan ajatustavan ollessa ristiriidassa menneisyyden kanssa? Vallanvaihdossa kun diktaattorin patsaalta katkaistaan pää, reaktio on luonnollinen. Omissa nahoissaan vääryyden tuntenut kansa kostaa symbolisesti. Mutta, kun menemme kauemmaksi historiaan, syntyy vaikeuksia.
Nyt kritiikki suuntautuu orjayhteiskuntaa puolustaneisiin suurmiehiin, valheellista kuvaa mustien elämästä tarjoaviin elokuviin ja kirjoihin, sekä stereotyyppisiin tuotepakkauksiin.
En oikein tiedä voiko Eskimo-niminen jäätelö loukata ketään ja onko tarpeellista yrittää muuttaa Tuulen viemää -elokuvaa, koska siellä esiintyy äidillinen ja tyytyväiseltä vaikuttava musta orjapalvelija. Rajanveto on aina vaikeaa, mutta tuotenimien muuttaminen on usein aika perusteltua. Peppi Pitkätossun neekerikuningasisän identiteetin peukaloiminen taas vähemmän järkevää.
En oikein tiedä voiko Eskimo-niminen jäätelö loukata ketään.
Jos aktivistit haluavat olla johdonmukaisia, he voisivat vaatia maan pääkaupungin nimen muuttamista. Olihan George Washington orjanomistaja. Perustellumpi aktivistien kohde on ollut Belgian kuningas Leopold II, joka piti Kongoa omana verisenä orjaleirinään.
Silti voi kysyä, hoituvatko nämä historian kipukohdat parhaiten sosiaalisen median laukaisemilla täsmäiskuina. Ei luonnollisesti ole helppoa saada tällaiset asiat laajan yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi, mutta varmasti pitkällä tähtäimellä paras tie.
Kirjoittaja on Porvoon Emäsalossa asuva toimittaja.