Marika Salomaa, kolumni: Oviensa taakse kadonneet
Riemun kiljahduksia. Juoksuaskelia. Lapsia, jotka leikkivät hippaa tai etsivät parhaita piilopaikkoja. Tänä kesänä nautin lasten äänistä entistä enemmän. Soivasta ovikellosta ja ponnaripäästä oven takana pyytämässä toista samanikäistä leikkiin. Naurusta, kun ystävykset ovat koonneet kasan lautapelejä tai rakentaneet majan leikkimökkiin.
Haluatko lukea koko artikkelin?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Uusimaan sisällöt.
