Pääkirjoitus: Lajittelun oltava arjessa helppoa

Lähivuosina kartongin, muovin, metallin ja lasin lajittelu ja keräys siirtyy yhä enemmän yleisistä pisteistä taloyhtiöiden omiin pisteisiin. Arkisto / Laura Heino

Viimeistelyssä oleva uusi jätehuoltolaki kiristää jätteiden lajitteluvaatimuksia etenkin pienissä taloyhtiöissä.

Lakiesitykseen on kirjattu, että biojätteelle, kartongille, lasille, metallille ja muoville tulee olla järjestetty erilliskeräys, jos taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa. Oletuksena on, että laki astuisi voimaan vuoden 2021 alusta ja siihen tulee kahden vuoden siirtymäaika.

Biojätteen ja kartonginkeruu ovat näistä Itäisellä Uudellamaalla melko hyvällä mallilla, mutta muovin, lasin ja metallin keräysastioiden osalta tekemistä riittää paljon.

Rosk´n Rollin palvelu- ja kehitysjohtaja Marko Printzin mukaan lasin, metallin ja muovin keräysvelvollisuus on hoitamatta noin 250 taloyhtiöllä yhtiön toimialueella Itä- ja Länsi-Uudellamaalla.

Ehdottomasti haastavin osuus muutoksessa ovat muovit, joiden osuus kotitalousjätteistä on huomattava, mutta joiden lajittelu vaatii asukkailta eniten uusien käytäntöjen omaksumista. Etenkin likaiset elintarvikepakkaukset menevät hyvin helposti sekajätteen sekaan, jos vaihtoehtona on pakkauksen peseminen ja pohtiminen minkä sortin muovista mahtaa olla kyse.

Arkisen lajittelun tulisi olla mahdollisimman helppoa, jotta vaivautumisprosentti saadaan korkeaksi. Kuten yleisiltä jätekeräyspisteiltä on voinut tänä kesänä havaita, monen kansalaisen osaamistaso jätteiden lajittelussa on edelleen hyvin heikko.

Artikkelia täsmennetty 30.7. klo 12.35, lajittelua järjestämättömien taloyhtiöiden määrä koski yhtiön koko toimialuetta eikä vain Itä-Uuttamaata.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut