Mielipidekirjoitus: Jäävätkö vakavien sairauksien diagnosoinnit koronan ja akuuttien tapausten alle?

Kuinka paljon vakavia sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun kaikki panokset ovat akuutissa sairaanhoidossa ja koronan taltuttamisessa, kirjoittaja kysyy. Riitta Ketola/Arkisto

Pirkko Parjanen, Porvoo

Viime vuosina on entistä enemmän ja painokkaasti korostettu sitä, että kansanterveyden ja kunkin kansalaisen kannalta on tärkeää hakeutua ja päästä viivytyksettä hoitoon ja tutkimuksiin erilaisten vaivojen ilmentyessä. Tällöin myös kalliimmat erikoissairaanhoidon kustannukset voidaan jopa välttää. Tämä ennaltaehkäisy on tärkeää niin kansalaisten fyysisten vaivojen kuin henkisen jaksamisen kannalta.

Vaikka korona epidemia, ymmärrettävästi, sitoo julkisen terveydenhuollon resursseja, ei voi olla niin, että ”korona-alttarille” uhrataan kansalaisten kannalta tärkeä ennaltaehkäisevä ja kiireetön terveydenhoito. Eli: kun huomaan tarvetta selittää ilmenneitä vaivoja ja huolta lääkärille tai terveydenhoitajalle, tulisi järjestyä aika terveyskeskuksesta etupainotteisesti. Ei voi eikä saa olla niin, että minut ohjataan soittamaan parin viikon päästä, josko aikoja julkisessa terveydenhuollossa on tarjota tai sitten ei ole. Kaikilla kun ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Sama koskee ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa: ei kai voi olla niin, että jokaisen meidän tulisi paikata omatoimisesti itse hampaamme? Viime tutkimukset kertovat vahvasti siitä, että hammastarhallamme ja sen hoidolla on suuriakin vaikutuksia kokonaisvaltaiseen terveydentilamme. Hampaat tulee säännöllisesti tarkastaa, jolloin ennalta ehkäistään mahdollisesti kehittyviä pahempia vaivoja ja sairauksia.

Nyt kaikki panokset ovat akuutissa sairaanhoidossa ja koronan taltuttamisessa. Kuinka paljon jää vakavia sairauksia diagnosoimatta ajoissa? Omahoito on tärkeää, mutta silläkin on rajansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu