Kielikylpyä kahteen suuntaan?

Otto Andersson RKP SFP Rkp

Otto Andersson

Kolumni

Loviisa on aidosti kaksikielinen kaupunki. Molemmat kansalliskielemme suomi ja ruotsi ovat elävä osa arkeamme. Olen itse paljon miettinyt voisiko kaupunkimme kaksikielisyyttä jollain uudella tavalla vielä hyödyntää. Omalta osaltani elämäni suurimpia rikkauksia on ollut saada syntymästä asti kaksi äidinkieltä, ruotsi ja suomi. Saman mahdollisuuden haluaisin suoda kaikille. Siksi olen kauan pohtinut mahdollisuutta kielikylpytoiminnan aloittamiseen Loviisassa.

Kielikylvyllä tarkoitetaan vapaaehtoista opetusmenetelmää, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Vuosina 2013–2017 olin Loviisan sivistyslautakunnan jäsen. Yksi lautakuntatyöskentelyn parhaimpia kokemuksia oli lautakunnassa yli kieli- ja puoluerajojen vallinnut yksimielisyys siitä, että Loviisassakin pitäisi olla mahdollisuus kielikylpyyn. Kielikylpytoiminta päätettiin aloittaa Loviisan keskustassa. Silloin kiinnostuneita ei riittänyt toiminnan aloittamiseen.

Tästä huolimatta ajattelen, että asiaa voisi miettiä vielä uudelleen. Ja ehkä vähän uudessa muodossa. Kielikylpy järjestetään yleensä niin, että kunnan enemmistökieleen kuuluvat lapset kielikylpevät vähemmistökielellä. Suomessa on kuitenkin ainakin yksi koulu, Kielikylpykoulu Pietarsaaressa, jossa kielikylpyä toteutetaan kahteen suuntaan. Eli molemmat kieliryhmät kielikylpevät toisella kotimaisella kielellä.

Voisiko tälle olla tilaa myös muualla, esimerkiksi Loviisassa? Ajattelen, että uusi hieno puukoulukeskus Koskenkylän koulu – Forsby skolan voisi olla mahdollinen paikka tälle. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että tämäkin tietenkin tapahtuisi vapaaehtoisuuden perusteella. Ja luonnollisesti myös sen, että oppilaiden opetus pääosin tapahtuisi oppilaan omalla äidinkielellä. Kyse olisi nimenomaan kielikylvystä. Edellytys olisi myös, että tähän olisi riittävästi kiinnostusta perheiden parissa.

Kaksisuuntainen kielikylpy voisi houkutella uusia asukkaita Loviisaan.

Uskon, että kaksisuuntainen kielikylpy voisi herättää kiinnostusta myös muualla ja houkutella uusia asukkaita Loviisaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan millaisia ajatuksia tämä kirjoitus herättää.

Kirjoittaja on Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja RKP:n ministeriryhmän erityisavustaja.

Kommentoi