Mielipidekirjoitus: Tuleeko Porvoon torisuunnitelmista totta?

Lähiruoan kaupustelun lisäksi torilla on toinen merkittävä funktio: yhteisöllisyys, joka nyt näyttää toteutuvan kesäaikaan kahvivaunujen ulkokahviloissa, kirjoittaja muistuttaa. Sampsa Hannonen

Sari Glad, Porvoo

Porvoon keskustan torialueen kehittämistä on veivattu vuositolkulla, ja jos minkälaisia, mielikuvituksen huippua hipovia konsulttisuunnitelmia on esitelty. Asia vain ei ota edistyäkseen.

Kirsi Paulamäki tiivisti hyvin torin tarpeen ja sen toimintojen sisällön (Uusimaa 1.9.). Olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Olisiko sittenkin syytä luopua nykyisistä suurista suunnitelmista ja aloittaa perustoiminnoista, niistä, joihin tori on kautta historian tarkoitettu ja josta syystä se sai alkunsakin: kauppapaikasta, jonne maalaiset toivat peltojen ja palstojensa anteja, lähiruokaa, kaupattaviksi ja jossa ihmiset läheltä ja kaukaa voivat kokoontua ja tavata?

Niinhän tapahtuu nytkin, mutta kesää lukuun ottamatta kaupanteko käy taivasalla ja pakkaskeleillä mahdottomaksi.

Aloitettakoon siis torin uudistaminen kauppahallin rakentamisesta. Lähiruokaa sinne voitaisiin saada vaikkapa Herekin ja Tyysterin lihakauppiailta, kalakaupalta, myllyiltä ja juureksia ym. nykyisiltä torikauppiailta. Leipomo-konditoria voisi sijoittaa tiloihinsa myös ulko- ja sisäkahvilan jne.

Katettu tila mahdollistaa nykyisten kauppiaiden ja lähiseudun tuottajien toimeentulon kesäajan ulkopuolella niin kuin Paulamäkikin kirjoitti.

Lähiruoan kaupustelun lisäksi torilla on toinen merkittävä funktio: yhteisöllisyys, joka nyt näyttää toteutuvan kesäaikaan kahvivaunujen ulkokahviloissa. Hienosäätöä ja fiksua ilmettä saataisiin Senaatintorin tapaan kauniilla kukkaistutuksilla ja aidoilla rajatuilla kahvila- ja ravintolatiloilla.

Senaatintorin kahvila- ja ravintolamaailma menestyi yli odotusten. Miksei sitä voisi kopioida Porvooseenkin?

Nuorten skeittiradat, lasten vempaimet ja estradin ym. voisi sijoittaa Kaupunginpuistoon – ja onhan Runebergin puistokin. Otetaan nämä pelkiksi läpikulkupaikoiksi jääneet pläntitkin hyötykäyttöön.

Linja-autoaseman paikka voisi olla vaikkapa Etolan korttelissa. Siellä on vuosia lojunut tyhjä maakuoppa, jolle ei näytä olevan kysyntää mihinkään tarkoitukseen.

Nämä perussuunnitelmat näyttävät enemmän mahdollisilta kuin tuo laaja ja kallis repertuaari. Eikä hankkeelle tarvitse odotella kiinteistönomistajien myötämielisyyttä. Jatkossa ja asia kerrallaan voitaisiin sitten edetä muiden suunnitelmien kanssa.

Porvoo tekee itseään tykö hyvän ruoan ja ravintoloiden kaupunkina. Kauppahalli laadukkaine lähituotteineen tukee tätä brändiä. Täältä voi myös ostaa samoja raaka-aineita kotiin oman keittiön tarpeiksi.

Siinäpä lisäarvoa ja vetovoimaa – ja hyötyjä meille kaikille. Suunnitelma sopinee tänä aikana varsinkin myös kaupungin kukkarolle muita vaihtoehtoja paremmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu