Mielipide: Maskit naamalle vai ei?

Maskien käyttö helpottaisi myös yritysten tilannetta: ihmiset uskaltaisivat enemmän asioida kaupoissa ja käyttää palveluita, kun se olisi turvallisempaa, kirjoittaja pohtii. Jussi Lopperi

Sari Glad, Porvoo

Psykologian tohtori, käyttäytymistieteilijä Pilvikki Absetz kritisoi aamutelevisiossa päättäjiä sekavasta koronaviestinnästä ja -ohjeistuksesta (28.9.). Suojaako maski vai ei, onko sitä syytä käyttää, vai ei, miten kangasmaskit pestään jne. Maskien käyttö oli kiistakapulana koko viime kevään. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), THL myös itseään vastaan: yksittäisen lääkärin kanta työnantajan virallista kantaa vastaan jne.

Kummallista eipäs-juupas kinastelua tilanteessa, jossa maskipakko oli jo yleinen käytäntö monissa muissa maissa ja sen käytöstä oli kokemuksia. Miten siinä sitten tavallinen kansalainen voi päätellä, miten toimia?

Kinastelu alkoikin näyttää enemmän keskinäiseltä riitelyltä kuin itse asialta.

Viestinnän sekavuutta kritisoitiin myös Uusimaa-lehdessä (28.9.)

Ohjeet muuttuvat jatkuvasti, suositus on vain suositus, jossa mennään omantunnon mukaan. Toivottiin, että ohjeet olisivat kunnolliset, ja että neuvottaisiin selkeämmin, miten maski naamalle laitetaan ja miten sitä pidetään.

Televisiossa näkee, miten kahviloissa istujat ovat vetäneet maskinsa tilapäisesti leuan alle ja katukuvassa joillakin se peittää vain suun.

Kun selkeitä käyttöohjeita ei ole, katsojalle välittyy tieto, että näin maskeja eri tilanteissa käytetään, Tieto on väärä.

Absetz kritisoi sitäkin, että suositusten noudattaminen jätetään edelleen yksilön asenteiden ja motivaation varaan, jokaisen omaan harkintaan. Hän nostaa hyväksi esimerkiksi tupakoinnin, joka saatiin talttumaan valtiovallan toimenpiteillä: lainsäädännöllä, verotuksella ja yhteiskunnan eri tahojen yhteistyöllä, ei pelkästään vetoamalla yksilöön, kuten nyt on laita.

Sotkusta aiheutuu myös stressinä. Koko ajan on päätettävä, milloin tai miten maski laitetaan, mitkä ovat turvavälit, ja kun huomataan, että niitä ei ole, miten silloin maski laitetaan, missä on käsidesi, jne. Entä suojaavatko maskit, jos toisetkaan eivät niitä käytä?

Käyttäytymistieteilijän mukaan suositusten on oltava yksinkertaiset, selkeät ja sääntömuotoiset, jottei tule paljon pohdintaa.

Jos maskeja olisi yksiselitteisesti, ei vain suositellusti, käytettävä kaupoissa, junissa, busseissa ja kokoontumisissa, ihmiset alkaisivat tottua niihin ja käyttö tulisi näin luontevaksi. Esimerkiksi kun Itävallassa on maskipakko, ihmiset ovat tottuneet niitä käyttämään, eikä asiasta nosteta enää meteliä.

Käytön edistämiseksi designerit ja taideteollisuus, Marimekot, vaatebrändit ym. voisivat tehdä tästä muodin. Onhan sellaisia vähäisemmistäkin tuotteista tehty. Julkkikset vain kehiin, malliksi faneille ja näkyvyyttä katukuvaan – eiköhän siitä laajempikin kiinnostus syntyisi.

Maskien käyttö helpottaisi myös yritysten tilannetta: ihmiset uskaltaisivat enemmän asioida kaupoissa ja käyttää palveluita, kun se olisi turvallisempaa.

Ei valtiovalta voi heittää kaikkea vastuuta ja harkintaa kansalaisille, sillä ei tämä ongelma ole vain yksilön vaan koko yhteiskunnan. Siksi se pitäisi sellaisena käsitellä ja hoitaa.

Mutta myös meidän olisi hyvä ottaa vastuumme ja totutella maskeihin, sillä tuskin tämä kerta jää viimeiseksi.

Puhdas ilma ei ole enää meillekään itsestään selvyys – globaali maailma tuo mukanaan globaalit ongelmat.

Koska muurit rajoillamme eivät tältä ongelmalta suojaa, meidän olisi hyvä opetella varautumaan ja toimimaan sen mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.