Mielipidekirjoitus: Onko Suomi edelleen koulutuksen mallimaa?

Suomen koulutustason nousu on siis käytännössä pysähtynyt ja jäämme koko ajan jälkeen koulutustasovertailussa, kirjoittaja pohtii. Raimo Eerola

Mikko Valtonen (sd.), Porvoo

Suomea on jo pitkään pidetty koulutuksen ja osaamisen mallimaana. Onko tällä maineella edelleen katetta vai onko pohja pudonnut pois? Tähän kysymykseen voi vastata tutustumalla uusimpiin tilastoihin, tutkimuksiin ja selvityksiin. Tiivistettynä voi todeta, että kehityssuunta on huolestuttava.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tarjoaa kattavasti tilastoja, joiden kautta voi syventyä Suomen osaamis- ja koulutustasoon. Erityisen kiinnostava on vuosittain julkaistavaan OECD:n Education at a Glance -julkaisu, joka antaa kattavan katsauksen koulutuksen tilasta eri maissa.

Varhaiskasvatuksella on iso vaikutus siihen, miten lapsen koulupolku lähtee käyntiin ja miten osaaminen kehittyy jatkossa. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu vain 77 prosenttia kolmevuotiaista lapsista. Muissa pohjoismaissa vastaava osallistumisaste on keskimäärin yli 95 prosenttia. Tilanne paranee hieman neljä- ja viisivuotiaita tarkastellessa, mutta Suomi on edelleen merkittävästi jäljessä muita pohjoismaita. Varhaiskasvatukseen osallistumisastetta pitäisikin pystyä nostamaan lähelle pohjoismaista keskiarvoa.

Suomessa nuorista ikäluokista (25–34-vuotiaat) vain noin 42 prosentilla on korkeakoulututkinto. OECD-maiden keskiarvo on noin 45 prosenttia. Keskeinen huomio Suomen osalta on se, että koulutustaso ei ole noussut 2010-luvun aikana kuin hieman yli kaksi prosenttiyksikköä. Vastaavalla ajanjaksolla kehitys monissa kilpailijamaissa on ollut huomattavasti nopeampaa. Suomen koulutustason nousu on siis käytännössä pysähtynyt ja jäämme koko ajan jälkeen koulutustasovertailussa.

Suomen maine koulutuksen mallimaana perustuu pitkälti PISA-tuloksiin. PISA-tutkimus mittaa 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Vuosien 2003 ja 2006 PISA-tutkimuksissa Suomi pitikin ykkössijaa lähes kaikissa mitattavissa avaintaidoissa. Sen jälkeen suunta on valitettavasti ollut laskeva, kun tarkastellaan saavutettua pistemäärä avaintaidoittain.

Matematiikassa pudotus on ollut vuoden 2006 tutkimuksen 548 pisteestä vuoden 2018 tutkimuksen 507 pisteeseen. Toisin sanoen OECD-maiden vertailussa olemme tippuneet kärkisijalta jaetulle sijalle 7–13. Lukutaidon osalta pudotus on ollut 547 pisteestä 520 pisteeseen ja toiselta sijalta jaetulle sijalle 1–5. Luonnontieteissä pistemäärä on laskenut 563 pisteestä 522 pisteeseen, mikä tarkoittaa pudotusta sijalta yksi jaetulle sijalle 3–5. Vaikka sijoitukset ovat edelleen hyviä, on osaamisen tasoa kuvaavien pistemäärien laskusta oltava huolissaan.

Vaikka kehityssuunta on huolestuttava, on syytä todeta, että Suomi on edelleen korkean osaamisen maa ja pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa. Laskeva kehityssuunta ei kuitenkaan käänny nousuksi itsestään. Ongelmakohdat pitää tunnistaa ja hakea ratkaisuja, jotka nostavat Suomen takaisin sellaiseksi koulutuksen mallimaaksi, mitä se oli 15 vuotta sitten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.