Mielipidekirjoitus, Millariikka Rytkönen, Tehy: Suomi on palkkatasa-arvon takapajula

Ei tarvita kovin ihmeellistä päättelyä sen ymmärtämiseen, että sote-alan alhainen palkkataso on yksi iso selittävä tekijä Suomen epätasa-arvoiselle palkkaukselle, Millariikka Rytkönen linjaa. Katja Juurikko

Millariikka Rytkönen, Tehyn puheenjohtaja

Marraskuu alkoi tänä vuonna naisten palkkapäivällä, jolloin naisten palkanmaksu laskennallisesti loppui Suomessa. Naisten palkka on meillä keskimäärin 83,8 prosenttia miesten palkasta. Keskimäärin se tekee vuosipalkassa noin 8 000 euroa.

Huono uutinen on, että palkkaero on jälleen lähtenyt kasvuun, kun se on viime vuodet ihan pikkuriikkisen kuitenkin ollut kaventumaan päin, vaikkakin etanan vauhtia. Lähes 15 vuotta voimassa olleet samapalkkaohjelmat eivät vakuuta tuloksillaan. Takana on pitkä savotta, jossa kirvestä on hakattu lähinnä kiveen.

Suomi haluaa 2020-luvulla olla tasa-arvon mallimaa. Monissa asioissa se onkin mallioppilas, mutta palkkatasa-arvossa jäämme vuosi toisensa jälkeen luokalle. Hallitusohjelmaan on ladattu paljon tasa-arvotavoitteita, mutta niiden saavuttaminen vaatii nyt tekoja.

Kyse ei ole mielipiteestä tai toiveesta. Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Tässä Suomi on takapajula ja saa tasaisin väliajoin huomautuksia naisten ja miesten palkkojen välisistä eroista. 

Suomen työmarkkinoille on tyypillistä voimakas toimialojen sukupuolittuminen – on selkeästi hyvin miesvaltaisia ja hyvin naisvaltaisia aloja. Sosiaali- ja terveysalalla 90 % on naisia. Ei tarvita kovin ihmeellistä päättelyä sen ymmärtämiseen, että sote-alan alhainen palkkataso on yksi iso selittävä tekijä Suomen epätasa-arvoiselle palkkaukselle.

Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja korona on vain pahentanut niitä. Tehyn Aula Reseachilla teettämän kyselyn mukaan vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Kyselyyn vastanneista 89 % on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä.

Miksi työvoimaa sosiaali- ja terveysalalle ei houkutella silkalla rahalla – paremmalla palkalla? Toissa keväänä Tehy ja SuPer esittivät konkreettisen keinon palkkatasa-arvon saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Pitää käynnistää tasa-arvo-ohjelma, jonka avulla kurottaisiin vaiheittain umpeen naisvaltaisen sote-alan palkkamonttu. Ohjelman mukaan sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja tulee korottaa vuosittain 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja kymmenen vuoden ajan. Rahoitus tarvitaan valtiovallalta.

Palkkatasa-arvolla on tiukka kytky sote-alan vetovoimaan. Parantamalla ensimmäistä kohenee myös toinen. Vain näin voidaan torjua hoitajapula, joka olisi katastrofi ikääntyvälle Suomelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu