Mielipidekirjoitus: En ihmettele Vapaavuoren ratkaisua, enkä nuorten haluttomuutta äänestää

Sari Glad, 10 vuotta yrittäjänä, Porvoo

Bengt Dahlqvist ihmetteli Helsingin kaupungin pormestarin Jan Vapaavuoren lähtöä politiikasta (Uusimaa 16.11.). Minä en ihmettele.

Arvelen hänen kyllästyneen tähän aikansa eläneeseen byrokratiaan ja ”ei kuulu sulle- ei kuulu mulle”- meininkiin, samoin kuin aiemmin Juha Sipiläkin.

Sipilä tuli yritysmaailmasta, ja hänen toimintaansa seuranneena minulle kävi selväksi, että hän yritti tuoda myös politiikkaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta usein nopeilla, toimivaltansakin joskus ylittäneillä ratkaisuilla, virheisilläkin. Mutta - samalla hän tuli törmänneeksi siihen ikiaikaiseen käytäntöön, jossa tärkeintä eivät näytä olevan aikaansaannokset eikä itse asia vaan mandaatit ja byrokratia.

Samoin kävi myös pormestari Vapaavuoren. Uusia toimintatapoja politiikkaan tuovat, ja raja-aitoja rikkovat pysykööt ruodussaan. Sipilä ja Vapaavuori eivät halunneet pysyä ja lähtivät ja lähtevät sinne, missä heidän toimintatapansa on luontaista ja hyväksyttävää.

Nämä ruodussa pysyvät ovat usein niitä, joille tärkein ei ole tärkeintä.

Sirpa Hanska kehotti (Uusimaa 16.11.) nuoria uskaltautumaan ehdolle kunnallisvaaleihin. Valitettavasti näyttää vain siltä, että niin kauan, kuin nämä ikiaikaiset kuviot jatkuvat, nuoria ei mukaan juuri saada. Heidän maailmansa on toinen. Se on tekojen maailma, ei pelien ja tyhjien puheiden eikä poliittisten kiemuroiden. Siksi on syytä alkaa muuttaa rakenteita ja fokusta siitä, mikä on tärkeintä, mikä vähemmän tärkeää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu