Jussi Saramo, kolumni: Eurooppa tuolla jossain

Kun me suomalaiset puhumme Euroopasta, puhumme usein muista kuin itsestämme. Eurooppalaiset juomatavat esimerkiksi eivät tarkoita meidän tapojamme – epäselväksi jää, tarkoittavatko ne ranskalaisia, saksalaisia tai kenties englantilaisia tapoja.

Sijaintimme EU:n kulmassa meren takana, kielemme sekä historiamme idän ja lännen välissä toki erottavat meitä konkreettisesti. Näin kaukaa katsoen on helppo ajatella, että vaikkapa Italian velkaongelma ei koske meitä.

Taloudellisesti Suomi on kuitenkin muita Pohjoismaita tiukemmin osa muuta Eurooppaa. Vaikka ekonomistit ovat eri mieltä siitä, oliko omasta rahasta luopuminen viisasta, on selvää, ettei eurosta eroaminen ole pienelle taloudelle mahdollista. Olemme hokeman mukaan myös viennistä elävä maa, ja kaksi kolmasosaa viennistämme menee Eurooppaan.

Työpaikkamme ovat siis riippuvaisia Euroopan taloudesta. Eduskunnassa on vastustettu EU:n elvytystä, koska Italian kaltaiset maat hyötyvät siitä Suomea enemmän, eikä Italia ole meille merkittävä vientimaa. Ajattelu perustuu ymmärtämättömyyteen – jos Saksan autojen tai teknologian vienti loppuu, loppuu meidän konepajojemme vienti Saksaan. Taloutemme on osa ylikansallista ketjua, pidimme siitä tai emme.

En itsekään pidä järkevänä nykyistä tapaa jakaa rahaa EU:ssa. Esimerkiksi Unkaria ja Puolaa hallitsevat oikeistopuolueet ohjailevat sekä oikeuslaitosta että mediaa ja voivat siten vetää EU-tuet omiin taskuihinsa. Moni syyttää kulttuurieroja, mutta ei korruptio ja oikeusvaltion vastustaminen ole ikuista kulttuuria vaan historiallisten kehitysten tulos, joka on muutettavissa. Siksi on tärkeää, että (perussuomalaisia lukuun ottamatta) suomalaiset puolueet vaativat EU-rahan vastineeksi oikeusvaltion kunnioittamista.

Kulttuurierojakin on. Tunnettu laulu ”L’italiano” (italialainen) on sujuvasti käännetty ”olen suomalainen”. Alkuperäisessä versiossa on kaipuuta menneeseen, mutta laulussa ajellaan Fiatilla oikea käsi radiolla mintun tuoksuisen partavaahdon ja sinisen liituraitapuvun kanssa. Suomalaisessa versiossa elämä on raskasta työtä, jossa harvemmin on onni myötä ja olemme kansa, jonka kyyneleistä aikaan saisi monta valtamerta. Tässä voisimme ehkä olla vähän ”eurooppalaisempia”?

Kirjoittaja on porvoolaislähtöinen kansanedustaja (vas), joka toimii opetusministerin sijaisena.

En itsekään pidä järkevänä nykyistä tapaa jakaa rahaa EU:ssa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.