Mielipidekirjoitus: Porvoo on muutosten edessä

Porvoon kaupunki on investoinut viimeisten vuosina merkittävästi erilaisiin kohteisiin mm. oppilaitosrakentamiseen, mutta kaikki tulevat investoinnit on priorisoitava erittäin tarkasti, kirjoittaja linjaa. Outi Paappanen

Jorma Wiitakorpi, hallitusammattilainen ja useissa muutosprosesseissa mukana ollut yritysjohtaja, Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas, Porvoo

Olemme kaikki joutuneet muuttamaan toimintatapojamme vuonna 2020 koronapandemian vuoksi. Ilmastonmuutos tapahtuu tavalla tai toisella ja siihen on löydettävä keinoja, jotka edellyttävät meiltä kaikilta jonkinlaisia muutoksia omiin perinteisiin toimintatapoihimme.

Seuraavassa muutamia keskeisiä asioita, jotka osaltaan osoittavat, että me porvoolaiset olemme isojen muutosten edessä seuraavien vuosien aikana. Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla vetovoimainen Porvoo tulevaisuudessakin nykyisille ja tuleville porvoolaisille.

Mikäli hyvinvointialueet tulevat vuonna 2023 tai 2024 voimaan, jää Porvoolle nykyarvion mukaan alle 1/3 nykyisestä veroäyristä oman toimintansa kehittämiseen, olemassa olevista rakenteista huolehtimiseen sekä nykyisten velkojen hoitamiseen. Todellisuudessa hyvinvointialueen vastuulle siirtynee noin 50 % kaupungin nykyisistä ns. kiinteistä kuluista ja rakenteista.

Valitettavasti tästä muodostuva ”hyvinvointihimmeli” ja nykytiedon mukaan sille asetettavat tavoitteet eivät missään tapauksessa ole toimivin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asioita. Tämä uusi rakenne ei ole reilu porvoolaisten kannalta. Mikäli eduskunta näin päättää, tilanteen kanssa on elettävä. Pelkkä asioista valittaminen ei vie asioita eteenpäin, vaan meidän on Porvoossa löydettävä uusia tapoja toimia.

Porvoon ikärakenne muuttuu ja tulevaisuudessa yli 70-vuotiaiden osuus porvoolaisista kasvaa huomattavasti. Meidän tulee kyetä takamaan senioreille tulevaisuudessa vähintään nykyisen tasoiset palvelut. Digitalisaation hyödyntäminen, hallinnon keventäminen, rakenteiden uudistaminen ja eurojen siirtäminen konkreettiseen työhön ovat esimerkkejä, miten voimme onnistua tässä.

Lisäksi liikunnan edistäminen ja liikuntapaikkojen ylläpito on loistava tapa pitää meidät vanhemmatkin vireinä. Se on myös yksi parhaista tavoista tehdä nuorisotyötä, siksi Kokoniemen alueen jatkokehitys tulee olla priorisoinnissa korkealla Porvoon kehittämisessä. Näin edistämme myös Porvoon kiinnostavuutta muuttokohteena lapsiperheille.

600 metrin säteellä torilta on useita tuhansia neliöitä tyhjiä tiloja, joiden kiinteistöt ja tai tontit omistaa Porvoon kaupunki. Kaupunki ylläpitää näitä tiloja ja samaan aikaan kaupungin toimintoja on vuokralla muissa tiloissa. Tämä on kestämätön tilanne kaupungille monessa mielessä. Miksi emme myy tiloja, joita kaupunki ei käytä tai miksi niissä ei ole kaupungin toimintoja, joiden käyttäjät myös toisivat lisää päivittäistä elämää keskustan alueelle. Tiedän, että tiettyjen tilojen käyttöön liittyy ongelmia, mutta nämä asiat tulee ratkaista. Elävään keskustaan kuuluvat sopusoinnussa niin asunnot, virastot, palvelut kuin kaupatkin. Lisäksi sujuva liikkuminen keskustassa niin jalan, pyöräillen kuin autollakin tulee taata. Keskustan palvelut ja kaupat huomioon ottaen pysäköinti tulee olla ongelmatonta.

Porvoon kaupunki on investoinut viimeisten vuosina merkittävästi erilaisiin kohteisiin mm. oppilaitosrakentamiseen, mutta kaikki tulevat investoinnit on priorisoitava erittäin tarkasti. Kun tarkastellaan viiden kuuden vuoden tähtäimellä tulevaa oppilasmäärää eri kouluihin, joudumme toteamaan, että meillä on tulevaisuudessa tyhjiä kouluneliöitä. Keskustan alueella on kolme suomen- ja ruotsinkielistä alakoulua, joista vain Kevätkumpu on todella 100 % täynnä. Onko todella ainoa mahdollisuus rakentaa lisää neliöitä? Eikö yhteistyöllä ja joustavasti suunnittelemalla ole löydettävissä ratkaisuja, joilla rahoja panostetaan opettamisen ja oppimisen laatuun eikä seiniin. Elämässä tulee olla tunteille sijaa, mutta on tärkeää, että investointipäätökset perustuvat faktoihin, niin näin saadaan rajallisista resursseista parhaat tulokset.

Muutosten edessä haluamme varmasti kaikki jatkossakin elinvoimaisen Porvoon. Uudet työpaikat ja niiden luominen ovat ainoa tapa taata tämä. Muutos on aina myös mahdollisuus, mutta sen onnistuneeseen läpivientiin tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta rakenteiden uudistamisesta ja muutosprosesseista.

Itse olen ollut porvoolainen 56 vuoden ajan ja asunut eri puolilla nykyistä Porvoota. Olen nähnyt läheltä, kuinka haasteellinen oli maalaiskunnan ja kaupungin yhdistyminen 1990 luvun lopulla. Sitä pidettiin silloin lähes mahdottomana toteuttaa. Muutoksia on toteutettu myös porvoolaisessa seuratoiminnassa. Olen ollut mukana perustamassa jalkapalloseura Futuraa, ollut ensimmäinen Porvoon Huntersin puheenjohtaja ja useamman vuoden myös PTL:n hallituksessa. Kaikissa näissä seuroissa vietiin tuolloin läpi merkittäviä muutosprosesseja, joissa edellytettiin toimivaa yhteistyötä ja luotiin lapsille ja nuorisolle ympäristöjä, joissa on mahdollista toimia yksilönä ja tai ryhmässä.

Porvoon menestyminen jatkossa vaatii kykyä uudistaa, päätöksiä ja yhteistyökykyä tulevilta päättäjiltä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut