Jussi Saramo, kolumni: Tasa-arvon mallimaalla on näytön paikka

Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta eräällä mittarilla meillä ei mene erityisen hyvin: sukupuolten väliset palkkaerot ovat Suomessa EU:n keskiarvon huonommalla puolella. Tilanne on parantunut hitaasti. Vuodesta 2006 asti käynnissä olleen samapalkkaisuusohjelman aikana palkkaero on kaventunut neljä prosenttiyksikköä ja naisten palkat ovat tällä hetkellä keskimäärin 16 % miesten palkkoja pienemmät. On selvää, että Suomen täytyy pystyä parempaan ja nykyisellä hallituskokoonpanolla pitää edetä palkkatasa-arvoa kohti.

Esimerkiksi Islannissa palkka-avoimuus ja perusteettomien palkkaerojen kieltäminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Osa ihmisistä vierastaa ajatusta palkkojen avoimuudesta. Heitä rauhoittelisin toteamalla, että avoimuutta voidaan lisätä monella tavalla. Palkkatiedot voidaan ryhmitellä tehtävittäin tai tehdä näkyviksi vain työpaikan sisäisesti. Pienimmät työnantajat voidaan niin haluttaessa jättää avoimuuden ulkopuolelle. Ero nykytilaan jää monissa malleissa pieneksi, mutta hyödyttää monia aiheuttamatta konkreettisia haittoja. Kun palkkaus on läpinäkyvää se myös motivoi tekemään parhaansa.

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto jätti vuoden lopuksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen palkka-avoimuustyöryhmän. Päätös on erikoinen ja nakertaa EK:n vaikutusvaltaa. Erityisen kummalliseksi yhteistyöstä pois jättäytymisen tekee, että viimeksi palkka-avoimuuspöydässä istuessaan EK totesi, että “säännökset ovat kunnossa, eikä niihin tarvita muutoksia”. Näin maassa, jossa sukupuolten palkkaerot ovat suurempia, kuin esimerkiksi yhdessäkään toisessa Pohjoismaassa, Ranskassa tai Espanjassa. Mikäli EK on sitoutunut tasa-arvon vahvistamiseen, olisi nyt erinomainen paikka ladata tiskiin konkreettiset esitykset palkkakuilun korjaamiseksi.

Suomessa jokainen voi olla ylpeä, että saamme kansainvälisesti vertaillen varsin yhtäläiset eväät elämään. Olemme onnistuneet luomaan yhden maailman laadukkaimmista ja tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä ja uskon, että onnistumme korjaamaan myös työmarkkinoidemme tasa-arvo-ongelmat. Siihen tarvitaan kuitenkin määrätietoisia toimia.

Kirjoittaja on porvoolaislähtöinen opetusministeri.

Osa ihmisistä vierastaa ajatusta palkkojen avoimuudesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.