Mielipidekirjoitus: Puhdas vesi on ihmisoikeus,mutta ei itsestäänselvyys

On tärkeää, että julkinen sektori kantaa vastuun paitsi veden riittävyydestä, niin myös veden laadusta ja vesistöjen suojelusta, kirjoittajat linjaavat. Pasi Antila

Markus Keskitalo, biologi, Porvoon Veden johtokunnan jäsen (vihr) Anna-Stiina Lundqvist, Porvoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)

Olemme täysin riippuvaisia puhtaasta ja laadukkaasta käyttövedestä ja riittävästi puhdistetusta jätevedestä. On tärkeää, että julkinen sektori kantaa vastuun paitsi veden riittävyydestä, niin myös veden laadusta ja vesistöjen suojelusta. Kuntien vastuu vesiensuojelussa on suuri. Tehokas tiedotus ja neuvonta, huolellinen hulevesien käsittely sekä hyvin resurssoitu vesihuolto vähentävät osaltaan vesistöjen kuormitusta.

Porvoo jätti viime viikolla lausunnon kansallisesta vesihuolto-ohjelmasta. Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on varmistaa kaikille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös alan ilmastoneutraalius ja hulevesien kokonaishallinnan parantaminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että uusin teknologia ja kiertotalouden ratkaisut otetaan entistä paremmin käyttöön.

Vaatimukset sekä käyttöveden hyvästä laadusta että takaisin vesistöihin päästettävän veden puhtaudesta ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, eikä paluuta vanhaan ole. Me emme lisää myrkkyjä vesistöihimme tai ala tinkimään totutusta maku- tai hajuhaitattoman ja terveysriskittömän veden laadusta. Veden hinnan nousu ei siis johdu holtittomammasta veden kulutuksesta. On silti inhimillisesti ymmärrettävää, että hinnannousu korpeaa, ja köyhimpiin se oikeasti sattuu.

Vesi-infraa rakennetaan ja sitä siis on koko ajan enemmän, joten käyttöikänsä päähän tulee joka vuosi enemmän putkia. Yhdyskunta myös rakentuu koko ajan tiiviimmin olemassa olevan verkoston päälle, jolloin putkien vaihtaminen kallistuu. Ero vaihdetun putken metrihinnassa vaihtelee eri alueilla suuresti. Esimerkiksi samalla rahalla saa pellon alla kulkevaa putkea vaihdettua pitkän pätkän siinä missä vanhassa kaupungissa operoidaan vain lyhyt osuus.

Aina kun budjettisyyt pakottavat siirtämään laskennallisen käyttöikänsä päässä olevan putken vaihtoa seuraavaan vuoteen, kasataan ensinnäkin menoja lähitulevaisuuteen ja samalla kasvatetaan riskiä joutua korjaamaan vahinkoja, jotka tulevat paljon kalliimmaksi kuin suunnitelmallinen saneeraus. Putkiverkostoa tiheämmin saneerausta vaatii vettä käsittelevä ja liikuttava tekniikka, kuten pumppaamot ja puhdistamot.

Mikään Porvoon käyttämistä raakavesilähteistä ei riitä yksinään kaupungin tarpeisiin. Ne ovat myös alttiita ilmastonmuutoksesta johtuville sään vaihteluille, ehtymiselle tai onnettomuuksille, jotka pilaavat lähteet pitkäksi aikaa. On välttämätöntä, että vesilähteitä on koko ajan käytössä enemmän kuin niitä tarvitaan: jos joku lähteistä on poissa pelistä, on vesi saatava toisesta, eikä se saa koskaan päästä loppumaan. Tulevaisuuden vesilähteitä joudutaan kartoittamaan jatkuvasti.

Lainsäädäntö edellyttää, että vesihuoltolaitosten on pystyttävä kattamaan maksutuloillaan laitoksen käyttö- ja kunnossapidon kustannukset sekä myös investointikustannukset pitkällä aikavälillä. Mitään säästöjä miljoonainvestointeihin ei ole, vaan isommat saneeraukset tehdään lainarahalla.

On hienoa, että vesihuolto on Porvoossa mukana kaupungin strategian mukaisissa ilmastotavoitteissa ja energiatehokkuusvaatimuksissa. Toimintavarma vesihuolto ja sen edellyttämät investoinnit ja kehittäminen ovat perusedellytys puhtaalle porvoolaisvedelle. Tulevien isojen saneerausten ennakoiminen esimerkiksi viiden prosentin vuosittaisilla hinnankorotuksilla on veden käyttäjän kannalta inhimillisempää kuin isommat, harvemmin tehtävät korotukset.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.