Mielipidekirjoitus: Porvoon koronarajoitukset ajavat nuoret eri arvoiseen asemaan

Tuntuu, että seurat kantavat vastuuta näistä nuorista, joista päävastuu pitäisi olla kaupungilla, kirjoittaja miettii. Sirpa Repo

Jenna Perokorpi, Porvoo

Porvoo jatkaa koronarajoituksia jo aiemmin ilmoittamallaan tavallaan todella pienin myönnytyksin. Samalla, kun se kieltää liikunnan ja urheilun 12-18 vuotiailta, se toisaalta antaa tälle samalle ikäryhmälle luvan mennä pienryhmätoimintaan nuorisotilaan.

THL on suositellut jo ajat sitten harrastusten vapauttamista alle 18 vuotiaille. Tutkitusti tiedetään, että nuorten sosiaalisella ympäristöllä ja harrastamisella on todella pitkäkestoiset vaikutukset ihmisen elämään. Harrastaminen on nuorelle paljon muutakin kuin vain yksi harrastus. Harrastukset pitävät nuoren kiinni omassa elämässään ja sosiaalisessa ympäristössään. Kun näitä ei ole nuori jää yksin. Onneksi tämä on huomattu muissa kaupungeissa Porvoon lähellä, kun lähikunnat ovat avanneet harrastukset kaikille alle 18 vuotiaille. THL uusimman tiedotteen mukaan eniten tartunnat ovat kasvaneet 19-34 vuotiailla ja työikäisten tiiviit kontaktit toimivat epidemian ajurina. Useiden laajojen tartuntaketjujen alkuperä on ollut yksityistilaisuuksissa, baareissa ja vastaavissa.

Yle uutisoi muutama päivä sitten, että juuri 15-25 – vuotiaiden tyytyväisyydessä on tapahtunut mittaushistorian voimakkain lasku, syynä muutoksiin ovat juurikin koronarajoitukset. Miksi? Koska ne vaikuttavat eniten juuri lasten ja nuorten elämään, kuten opetukseen, kaverisuhteisiin ja harrastuksiin. Keskusteluissa kannetaan huolta siitä, että harrastusten keskeytymisellä on voimakkaat vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Porvoolaiset urheiluseurat kantavat tällä hetkellä kohtuuttoman suurta taakkaa yksin näistä nuorista, kun he yrittävät parhaalla mahdollisella tavalla pitää nämä nuoret kiinni harrastuksissaan tavalla tai toisella rajoitusten puitteissa. Tämä ei ole helppoa, sillä miten motivoit nuorta treenaamaan ulkona pakkasella 3kk ajan ihan muuta kuin itse lajia? Harrastaminen ja koulunkäynti ovat näiden nuorten työtä. Kuinka moni meistä aikuisista jaksaisi tällaista kohtuuttoman pitkään omassa harrastuksessaan tai työssään? Nuoret kantavat suurta taakkaa omilla hartioillaan koronasta, joka ei heille kuuluisi.

Omatoimiharjoittelu ja harjoittelu kaukana lajin ominaisharjoittelusta lajissa kuin lajissa ei mieltä enää 3kk jälkeen kauheasti lämmitä. Tsemppipeukkujen ylös nostaminen myös seuran valmentajien roolissa alkaa olla todella haastavaa. Kaikilla seuroilla on varmasti todella suuri huoli nuorista juuri nyt. Tuntuu, että seurat kantavat vastuuta näistä nuorista, joista päävastuu pitäisi olla kaupungilla. Päivä päivältä valmentajat saavat lisää lopettamisilmoituksia, sillä harrastaminen ei ole enää mielekästä eikä se tuo iloa kuten ”normaalisti”. Miten siis motivoida näitä nuoria jaksamaan vielä? Pelkkä kannustuspuhe ei riitä, eikä varsinkaan kanna kohta keväthankia pidemmälle. Samaan hengen vetoon Yle taas uutisoi siitä, että Erkki saa harrastaa Yksillä ja kaksilla juoksemista, mutta Kerttu ei pääse oman harrastuksensa ytimeen. Miten meni omasta mielestä?

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.