Mielipidekirjoitus: Itärata ei toteudu julkisella rahoituksella

Antti Mattila, talousneuvos, Porvoo

Tehtyjen selvitysten mukaan 1,7 miljardia euroa maksavan Itäradan taloudelliset hyödyt jäisivät 30-vuoden aikana 13 %:iin kustannuksista. Etätyön lisääntymisen takia työmatkaliikenne tulee vielä nykyisestään vähentymään. Nykyisen ratayhteyden perusparannus Keravan ja Kouvolan välillä olisi kustannuksiltaan paras vaihtoehto.

Porvoon seudun tulevaisuuden ja alueen työpaikkojen säilymisen kannalta olisi asetettava tavoitteeksi Nesteen suunnitteleman biojalostamoinvestoinnin toteuttaminen Porvoon Kilpilahteen. Tämän suurinvestoinnin merkitystä Porvoon talousalueelle lisää se, että raakaöljyn jalostaminen fossiilisiksi öljytuotteiksi tulee vähentymään ja päättyy jossain vaiheessa kokonaan.

Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa haastattelussa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa, että hän ei usko Itäratahankkeen etenevän suunnitteluvaihetta pidemmälle. Hän sanoi yhtyvänsä asiantuntijoiden näkemykseen siitä, ettei Itärata toteudu kuntien ja valtion rahoituksella. Yksityistä rahaa sen rakentamiseen tuskin löytyy. Veronmaksajien rahojen käyttäminen Itäradan suunnitteluun olisi näiden riskien takia suorastaan tuhlausta.

Suomen valtio on koronapandemian aikana velkaantunut ennätyksellisen paljon ja velkaantuu tänä vuonna vielä huomattavasti lisää. Valtiovallan mahdollisuudet huonosti kannattavien useita miljardeja euroja maksavien uusien investointien rahoittamiseen ovat todella heikot. Velkaantumiskierteen pysäyttäminen tulee olemaan muutoinkin erittäin vaikeata ja vaatimaan myös ikäviä toimenpiteitä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on (HS 6.2) yllättäen ottanut jo tässä vaiheessa esille sosiaalitukien leikkaamisen. Niiden seurauksena yhteiskuntamme eriarvoisuus ja myös köyhyysriski todennäköisesti kasvaisivat.

Maamme väestörakenne on kahden seuraavan vuosikymmen aikana radikaalisti muuttumassa. Eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten osuus pienenee. Vanhusväestön terveys- ja hoivapalvelujen rahoitustarve kasvaa tämän seurauksena huomattavasti. Maamme talouskasvu on ollut noin kymmenen vuoden ajan, heikon tuottavuuden kasvun takia, moniin muihin maihin verrattuna erittäin hidasta. Työn tuottavuuden kasvu on finanssikriisin jälkeen lähes pysähtynyt.

Valtion rahoitusta tulisi vallitsevissa olosuhteissa suunnata ensisijaisesti kohteisiin, joiden lisärahoituksella voidaan parantaa työn tuottavuutta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja talouskasvua sekä mahdollistaa siten hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus. Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.