Vaalikynä: Omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa

Omaishoitajat ovat monta kertaa hyvin tunnollisia ja heidän voi olla vaikea hyväksyä, etteivät jaksa enää hoivata omaistansa ja he potevat huonoa omaatuntoa, jos voimat eivät riitä, kirjoittaja muistuttaa. Katja Juurikko

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas, Irmeli Hoffren, Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksen jäsen, Porvoo

Jo vuoden olemme seuranneet koronapandemian liikkeitä. Erilaiset rajoitteet ovat ohjanneet meitä ja estäneet kanssakäymistämme sukulaisten ja ystävien kanssa.

Yksinäisyys ja fyysinen ja psyykkinen pahoinvointi ovat lisääntyneet. Koronapandemia ja sen tuomat rajoitteet ovat pahentaneet monen omaishoitajan tilannetta. Vapaapäiviä on ollut vaikea pitää, kun intervallihoitojaksoja on peruuntunut ja vertaistukiryhmiä on ollut vähemmän. Viime keväänä pandemian aikana Porvoossakin suljettiin Näsin sairaalan intervalliosasto Vilhelmiina koronaosaston tieltä ja se oli suljettuna jonkin aikaa.

Porvoon kaupunki pyrki järjestämään korvaavia hoitopaikkoja muista tehostetun palvelun hoitopaikoista tai kotiin järjestettiin apua. Omaistaan kotona hoitavan arki on toisinaan haastavaa ja vaatii joustoa ja paineen sietokykyä varsinkin omaishoitajalta mutta myös hoidettavalta. Hoitajalla on valtaa hoivattavaansa ja hänellä voi olla mahdollisuus myös käyttää valtaansa väärin. Tilanne voi kärjistyä niin, että hoitaja käyttäytyy väkivaltaisesti hoidettavaansa kohtaan. Tilanne voi myös olla niin, että hoidettava voi käyttäytyä aggressiivisesti hoitajaansa kohtaan.

Vanhusten kaltoinkohtelua on tutkittu niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka moni iäkäs on väkivallan kohteena. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry on vuonna 2017 käynnistänyt ”Ei saa ravistella” hankkeen.

Hankkeen tarkoituksena on herättää keskustelua ja ehkäistä ennalta vakavia tilanteita, jotta omaishoitaja ei haavoita hoivattavaa. Tarkoituksena ei ole syyllistää omaishoitajia vaan auttaa tunnistamaan omat jaksamisen rajat ja hakemaan apua sekä saamaan vertaistukea erilaisten haastavien tilanteiden varalle. Omaishoito loppuu joskus joko hoidettavan kuolemaan tai hoidettavan siirryttyä laitoshoitoon. Joskus omaishoitajan on vaikea myöntää olevansa tilanteessa, että omat voimat eivät enää riitä läheisen hoitamiseen ja on aika pohtia, onko hoidettavan parempi siirtyä toisenlaisen hoidon piiriin. Omaishoitajat ovat monta kertaa hyvin tunnollisia ja heidän voi olla vaikea hyväksyä, etteivät jaksa enää hoivata omaistansa ja he potevat huonoa omaatuntoa, jos voimat eivät riitä. Omaishoitajaliitto perustettiin 20.5.1991 omaishoitajien tueksi.

Siihen kuuluu 70 jäsenyhdistystä ja jäseniä on runsaat 12 000. Yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa ja tukea omaishoitajille ja monet ovat saaneet apua ja vertaistukea yhdistysten tapaamisista.

Omaishoitajalle täytyy tarjota apua ja hänen pitää myös osata pyytää apua ja ottaa sitä vastaan ilman, että tuntee epäonnistuneensa. Omaishoitajat ovat suuri apu ja voimavara yhteiskunnalle. Heidän jaksamistaan täytyy tukea eikä heitä saa jättää yksin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut