Vaalikynä: Kuinka kehittää Porvoon joukkoliikennettä?

Kaupunki voi kaavoituksella tähdätä joukkoliikenteen järjestämisen kannalta toimivaan yhdyskuntarakenteeseen, kirjoittaja pohtii. Samu Karvala

Anna-Stiina Lundqvist, kaupunginhallituksen jäsen (vihr), Porvoo

Useampi puolue on lisännyt vaaliohjelmiinsa halun kehittää Porvoon joukkoliikennettä. Ajatus on tärkeä, ja se herättää helposti mielikuvan alentuneista lippujen hinnoista, tihentyneistä vuoroväleistä ja laajentuneesta liikennöintiverkosta. Ohjelmia lukeva voi kenties ihmetellä, mikseivät kyseiset puolueet ole tehneet asian eteen voitavaansa jo kuluneella ja sitä edeltävillä vaalikausilla.

Tässä piilee ongelman ydin: Porvoon busseja operoidaan markkinalähtöisesti, eikä kaupungilla ole viranhaltijoiden ja liikennöitsijän kanssa käytävää säännöllistä vuoropuhelua lukuun ottamatta nokan koputtamista yllä mainittuihin kysymyksiin. Erilaisia vaihtoehtoja on toki vuosien saatossa tutkittu.

Esimerkiksi Helsingin seudun yhteistyökokoukselle viime marraskuussa tehdyn selvityksen johtopäätöksissä nähtiin, että Porvoon osalta työmatkapendelöinnin osuudet pääkaupunkiseudulle, vahva aluekeskusmaisuus sekä hajanainen ja maaseutumainen yhdyskuntarakenne eivät puolla joukkoliikennepalveluiden järjestämistä HSL-vetoisesti. HSL:ään liittymisellä olisi myös hintalappunsa, esimerkiksi Järvenpään laskelmien mukaan sille lasku olisi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä kaupunki sitten voi tehdä joukkoliikenteen käyttöosuuden kasvattamiseksi? Ensinnäkin voimme kehittää sekä henkilöautojen että pyörien liityntäpysäköintiä. Kummankin liityntäpysäköintimuodon kasvattaminen löytyy kaupunkistrategian mittareista, ja niiden saavuttamisesta ollaan pahasti jäljessä. Läntisen Mannerheiminväylän yhteyteen suunnitteilla oleva liityntäpysäköinti tuo tähän kuitenkin helpotusta. Liityntäpysäköintialuetta kaivattaisiin myös kaupungin itäosaan.

Kestävän talouden ohjelmassa kaupungilta tiputettiin pois suosittu Rinkelin kesäbussitoiminta. Toivoa sopii, että turistien lisäksi etenkin ikäihmisten suosima ilmaiskyyti saa vielä jatkoa. Kyläkyydit ovat puolestaan oiva tapa tukea kauempaa keskustasta asuvien asiointia ja harrastamista. Kutsuliikenteen kehittäminen kuin myös tuki yhteiskäyttöautoille ja kimppakyydeille, ovat muita keinoja, joilla kaupunki voi tukea kestäviä liikkumatapoja silloin, kun matkat ovat turhan pitkiä tai hankalia kävellen tai pyörällä taitettavaksi.

Kaupunki voi kaavoituksella tähdätä joukkoliikenteen järjestämisen kannalta toimivaan yhdyskuntarakenteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uusia asuinalueita suunnitellaan joukkoliikenteen reittien kannalta järkeviin kohteisiin. Myös tulevaa Itärataa silmällä pitäen on tehtävä juna-aseman sijainnille edullisia kaavaratkaisuja.

Kaupunkilaisten kannalta edullisinta olisi todennäköisesti Porvoon itse omistama liikennöinti. Tällöin voisimme itse vaikuttaa kirjoituksen alussa mainittujen kysymysten lisäksi mm. joukkoliikenteen esteettömyyteen ja vähäpäästöisyyteen. Niin kauan kuin meillä ei kuitenkaan ole käsissämme omaa bussiarsenaalia, on parempi tehdä hartiavoimin töitä niillä politiikan osa-alueilla, joilla meillä on tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäykseen.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut