Vaalikynä: Työhyvinvointi ennen leikkauslistoja

Porvoon kaupungin henkilöstöraportin mukaan 31 prosenttia sairauspoissaoloista johtui mielenterveyssyistä. Kirjoittajan mukaan silloin on puututtava työoloihin. Kuvituskuva. arkisto/Marita Itävuori

Tapani Eskola, Työsuojeluopettaja JHL opistossa, kaupunginvaltuutettu 29Porvoossa, SDP

Keskisuomalaisen vaalikonevastausten perusteella 62 prosenttia kuntavaaliehdokkaista on valmis irtisanomaan tai lomauttamaan kunnan työntekijöitä, jos kunnissa tulisi eteen säästöpaineita. Tämä on huolestuttava viesti, kun huomioidaan minkälaisten paineiden alla julkisella sektorilla työskennellään. Tämä tulos uutisoitiin myös Uusimaassa 17.5.

Koronakriisin torjunta teki julkisen sektorin työn näkyväksi, sillä kuntien ja kuntayhtymien työntekijät olivat etulinjassa turvaamassa terveydenhoidon, hoitolaitosten ja oppilaitosten toimintakykyä kriisin keskelle.

Ilman tätä työpanosta kriisin vaikutukset yhteiskunnan toimintakykyyn ja talouteen olisivat huomattavasti pahemmat.

On eräänlainen irvikuva että koronan aiheuttama talouskriisin seurauksilla uhataan tulevien päättäjien toimesta juuri näitä samoja työntekijöitä tiukentuvalla talouskurilla.

Kuntien työntekijöitä on jo pitkään kuormitettu jatkuville säästöpaineilla. Koronakriisi on lisännyt tätä kuormitusta ja työstä johtuvaa stressiä. Useat merkit viittaavat julkisen sektorin työntekijöiden lisääntyneeseen uupumiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kunta-alalla on kääntynyt nousuun vuosien laskusuunnan jälkeen.

Mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen sekä toistuvan masennuksen osuus työkyvyttömyyden syinä on kasvanut, ollen nykyisin suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Etenkin alle 35-vuotiaiden osuus tässä on huolestuttavan suuri.

Terveyden menettäminen aiheuttaa työntekijälle ja hänen lähipiirille inhimillistä kärsimystä.

Työntekijöiden hyvinvoinnilla on myös vaikutusta julkisen sektorin talouteen. Työkyvyttömyys ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kunta-alalla vuosittain kahden miljardin euron kustannukset.

Kuntien työntekijöiden työkyvyttömyydestä maksamat varhe-maksut ovat keskimäärin 1,3 prosenttia palkkasummasta.

Käytännössä yhden työkyvyttömyyseläkkeen kunnalle tai kuntayhtymälle aiheuttama varhe-maksu voi nousta jopa yli sataan tuhanteen euroon.

Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle 5-15 työpäivän menetyksen työntekijää kohden vuosittain. Sairauspoissaolon kustannukset työnantajalle ovat noin 1 500 euroa / henkilö ja kansantaloudelle on noin kolme miljardia euroa vuosittain. (TTL 2012).

Esimerkiksi Porvoossa 31 prosenttia sairauspoissaoloista aiheutui mielenterveysongelmista (henkilöstötilinpäätös 2020).

Kun keskustellaan kuntien säästöistä, tarkoittaa se usein asukkaiden palvelujen heikentämistä. Lisäksi tämä tarkoittaa myös työntekijöiden kuormittumista ja stressin lisääntymistä. Säästökohteita haettaessa tässä piilee selkeä ristiriita, joka näyttäytyy työkyvyttömyyden aiheuttavien kustannusten kasvuna.

Jos tulevalla valtuustokaudella joudutaan etsimään säästökohteita, tulee työhyvinvoinnin parantaminen löytyä keinovalikoimasta. Tämä onnistuu, kun johtaminen on kunnossa ja henkilökunnan ammattitaito pidetään ajan tasalla.

Lisäksi tarvitaan osatyökykyisten työhön paluun tukemista ja nuorten työntekijöiden huolellista perehtymistä. Henkilöstöjohtamisen on selkeästi näyttävä myös sotealueiden tuomissa organisaatiomuutoksissa

Yhdyn valtuuston puheenjohtajan Mikaela Nylanderin huoleen mielenterveysongelmien kasvusta (UM 16.5.)

Kannatan lämpimästi terapiatakuun käyttöön ottoa, mutta samalla paneutuisin myös mielenterveysongelmien syihin, näin voitaisiin vähentää myös jo kestämättömäksi muodostuvaa hoidon kuormitusta ja resurssipulaa.

Kommentoi